Ehdotuksia Suomen laadun kehittämiseksi
 |
Juhan
käsi, Herkko, Kari J, Lasse,
Jorma,
Henry, Risto ja Juhani
|
Tapaaminen: Laatuseniorien
kokous
Aika
ja paikka: 23.1.2014
klo 12–15, Suomalainen Klubi / Kansakoulukuja
Läsnä: Liisa
Jouttimäki, Salme Sundqvist, Heli Knihti, Markku Ahlberg, Kari
Keskinen, Tani Järvinen, Timo Hannukainen, Juhani Anttila, Risto
Nevalainen, Henry Sivusuo, Jorma Veräjänkorva, Lasse Marjanen, Kari
Jussila, Juha Söderlund, Matti Leskinen, Herkko Pesonen (pännanpyörittäjä)
- Alkukeskustelut:
- seuraava Laatuseniorien kokous on 25.2.2014 klo 12-15 Suomalaisella klubilla
- silloin käsitellään toimituntasuunnitelmaa 2014
- keskusteltiin ”Mini seminaarin” järjestämisestä, Laatukeskuksen tiloissa, mahdollisesti Palvelualan laatujaoksen kanssa
- pidettäisiinkö tietoiskuja vai käsiteltäisiinkö vain yhtä aihetta kerralla – jäi auki
- Suomen laadun kehittäminen, keskustelu ASQ:n tutkimuksen johdosta
Jorma
Veräjänkorva esitti PPT-kuvasarjan, analysoiden tutkimusta ja
kertoen onnistuneiden organisaatioiden menestystekijöistä sekä
tehden ehdotuksia asian korjaamiseksi- kuulijat kommentoivat vilkkaasti, poimintoja:
- ASQ:n tutkimus on ”hömppätutkimus”
- Eurooppa on ”takapajula” laadun suhteen
- Suomessa pitäisi olla enemmän ”Laatuammattilaisuutta”
- ehdotuksissa oli kuvattu toimenpiteitä yrityksille ja oppilaitoksille, haluttiin mukaan myös julkinen sektori
- laatuajattelua on kehitettävä, varsinkin yritysjohdon asenteissa on varaa parantaa
- laatutyöskentelyä ei pidetä organisaatioissa kovin seksikkäänä, se ei ole tiedettä
- pariin kertaan kysyttiin ”mitä se laatu on”, se on aluksi selvitettävä
- Suomessa ei ole laatuprofessuureja
- ”vain kriisi saa aikaan tositoimia”
- Laatukeskus on jo laittanut liikkeelle toimenpiteitä, mm lobbausta, ohjelma vuodelle 2014 on jo olemassa- AMK yhteisöjäsenillemme olemme puhuneet laatukoulutuksen tilasta- Aalto-yliopiston kanssa tulemme aloittamaan koulutuksellista yhteistyötä 2014- SITRAn yliasiamies sekä TEKESin pääjohtaja tavattu asian tiimoilta. Molemmat lupautuneet omissa piireissään viemään asiaa eteenpäin- TEM kansliapäällikkö Erkki Virtanen tavattu ja esitetty PK-sektorille suunnatun kilpailukyvynkehittämisen ohjelman luontia yhdessä ELY-keskusten kanssa. Asia saanut vihreää valoa ja seuraavassa vaiheessa ELY-keskusten ylijohtajille esitellään ASQ:n tutkimusta sekä kansallisen kehitysohjelman 1. luonnos.- SFS:n toimitusjohtaja Järvinen tavattu
- lopuksi puheenjohtaja Matti totesi, että ”tätä puidaan lisää”
- Seuraava kokous
- seuraava kokous on siis ti 25.2.2014 klo 12 – 15 Suomalaisella klubilla
- aiheena on ”Laadun integrointi” (Juhanin käyttämä termi):
- johtavat periaatteet; syntyy ymmärrys
- millaisia työkaluja käytetään
- viitekehys eli tapa organisoida
Kirjoitti Matti Leskinen @ 19:19
4 Comments:
Olemme referoineet ASQ-tutkimusta hömppätutkimukseksi. Tällainen tuntuu kuitenkin nykyään olevan varsin tavallista yleisemminkin .
Kuitenkin mielestäni kyllä meidän laatualamme tutkimuksissa pitäisi pyrkiä laadukkaaseen toimintaan. Kun tällaisia tutkimuksia varmasti tulee vastaan tulevaisuudessakin, niin olisiko paikallaan jonkun ruveta pohtimaan tutkimuksen laatukriteerejä? Vai onko niitä jo jossain määriteltykin?
Matin tekemä raportti kokouksesta vastaa kokouksen kulkua.
Minulle oli yllätys, että laatuseniorien kokouksessa ruvettiin keskustelemaan aiheesta: "Mitä laatu on?" Olin luullut, että tämä asia on täysin selvä ainakin kaikille laatusenioreille. Minulla on kirjahyllyssäni suuri määrä erilaisia laatukirjoja, joiden ensimmäisillä sivuilla selvitetään yleensä laatukäsitettä. Suosittelen luettavaksi esimerkiksi 1) Juranin Quality Control Handbook, Fifth Edition: Section 2: How to think about Quality, What is Quality. 2) Bo Bergman & Bengt Klefsjö: KVALITET, från behov till använding, Kirjan luku 1: Kvalitetsbregebbet. s.15. Tätä kirjaa käytetään Ruotsissa laatutekniikan perusopetuksessa. 3) Jorma Veräjänkorva: Laatutekniikka, Insinööritieto 1977. Luku 1: Laatukäsite. Opetin Laatutekniikkaa 40 vuotta sitten Helsingin teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1973 ..77. Kurssi käsitti 24 luentoa ja 24 harjoitustuntia. Ensimmäisen luentotunnin aikana selvitin oppilaille laatukäsitteen kirjassa esitetyllä tavalla. Luin vanhan tekstini nyt ja se on edelleen pätevä.
Olin valitettavati vain hetken kokouksessa, mutta asiani yhteisestä miniseminaarista mahdollisesti palvelun laatujaoksen kanssa on kirjattu juuri niin kuin sovimme. Asia puolestani ok.
Hyvä, Jorma, kun nostit esille kysymyksen. Minullakin on hyllyssäni paljon laatukirjoja; ja varmasti kaikilla laatuasiantuntijoilla on. Kun näitä lukee, niissä voi olla suuriakin eroja laatukäsitteen ymmärtämisessä. Sitten kun keskustelee laatuihmisten kanssa, asiasta tulee esille erot ymmärtämisessä. Jopa laatualan standardisoinnin puitteissa osallistuvilla henkilöillä on erilaisia käsityksiä. Myös minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on esim. laatukeskuksen määritelmä laatukäsitteelle, kun he siellä hyvin paljon laadun sijasta puhuvat jostain muusta, esim. ekselenssistä ja innovaatioista. Kysymys ei ole siitä, että joku ymmärtää asian jollakin tavalla, vaan että meillä olisi jotensakin yhteinen käsitys asiasta. Sitten erityisesti keskusteltaessa muiden kuin laatuihmisten, esim. yritysten bisnesihmisten, kanssa, joiden vastuulla on varsinaisesti laadun aikaansaaminen, käsitykset ovat hyvinkin epämääräiset tai ainakin erilaiset. On hyvin tavanomaista, että laatukäsite (quality) sekoitetaan käsitteen vaatimusluokka (grade) kanssa. Tämä on hyvin tyypillistä esim. julkisella sektorilla. Viimeaikoina olen tämän käsityksen kohdannut esim. koulutusihmisillä. Jos on tällainen laatukäsitys, niin koko laatutoiminnan suuntautuminen muuttuu (ja erityisesti köyhtyy) merkittävästi. Olen laatukäsitteen määrittelyä käsitellyt laatukäsitteiden blogisanastossamme
Lähetä kommentti
<< Home