tiistaina, syyskuuta 24, 2013

KESKUSTELUA SUOMEN LAADUSTA SYYSKUUSSA 2013


Keskustelu virisi tämän aihe-ehdotuksen pohjalta:
Juhani ehdottaa tuleviin tilaisuuksiin pohdittavaksi:

ASQ:n tutkimusta, jossa Suomi sijoittuu surkeasti:
http://asq.org/global-state-of-quality/index.aspx?WT.mc_id=VU111119




On 10.9.2013 21:48, Eero Karjalainen wrote:
Olen kyllä rivissä, vaikka en valitettavasti päässyt kokoukseen. Valmistelun ensi viikolla olevaa koulutustilaisuutta. Olen mielenkiinnolla seuraillut kilpailukykypuheita. Näyttää siltä, että laadulla ei ole osuutta, vaikka kilpailukykyveturiemme suorituskykyindeksit pyörivät 0,2-0,5 välisessä ja ASQ sijoittaa meidät lähes viimeiseksi. Tulee mieleen 80-luvun tutkimukset, jossa taisimme olla Kiinan jälkeen huonoimpia.

Mietin, mikä meni pieleen 80-luvulla. Emmekö saaneet mitään aikaiseksi 20-vuodessa? Sitä viljaahan nyt niitämme! Mitähän se Juran sanoikaan.

Yritän päästä tilaisuuksiin. Kuten huomaatte, en ole vielä luovuttanut, vaikka eläkeikä ja tytär ja vaimo hätystelevät. Pyydän rapuja mökillä ja teen DoE matskuja. Huomenna pitäisi saada lähtemään. Siksi en ehtinyt tapaamiseen!

On 11.9.2013 8:31, Elina Mäkinen wrote:
Kyllä te laatugurut olette paljon saaneet aikaan viimeisten 20-vuoden aikana! Lukematon on se organisaatioiden määrä, jossa sähläämisen sijasta tehdään asioita järkevämmin ja tuottavammin. Se vaan ei ole median mielestä mielenkiintoista. Nyt kun on tutkimustuloksia, jossa ei ole pärjätty, niin saadaan palstatilaa. Ei saa silti unohtaa, että niitä erinomaisia organisaatiota täältä kyllä löytyy ja niitä täytyy tässä ajassa muistaa nostaa esiin.

Huonojen tutkimustulosten hyvä puoli on se, että perusasiat kiinnostavat taas, otetaan siitä kaikki ilo irtiJ.

On 11.9.2013 10:39, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hei,

Otetaan nyt vaan peili kauniisti käteen. Elokuussa 1987 Hesari kirjoitti koko sivun artikkelin, kun silloinen Suomen Pankin pääjohtaja kirjoitti rahan ja ihmisten liikkumisen autuudesta. Globalisaatio sai uutta polttoainetta. Olen ollut tilaisuudessa seurata Suomen Laatupalkintokilpailua läheltä vuosina 1995-2012. Tulee mieleen menestyminen piirikunnallisissa. Ainoa tähti Eurooppakisassa on Nokia, joka menestyikin loistavasti.

Jos haluamme menestyä, tulee rimaa nostaa reippaasti. Tosin laatuammattilaisina tiedämme, että vain hallituin askelin tehty kehitys tuo pysyvää tulosta. EFQM kriteeristö on edelleen erittäin hyvä mittari strategisen kyvykkyyden arviointiin. ”Tosiuskovaisten” joukko on Laatukeskuksen hyvistä ponnisteluista riippumatta turhan pieni. Mitä on laatukoulutus kouluissa, 2-asteen oppilaitoksissa? Muutama amk ja yliopisto näyttää yrittävän.

Hallitus toimii erinomaisena esimerkkinä miten kehitystä tehdään rajoja siirtelemällä (kehitetään siiloja – kuntarajat, sotealueet,…), kun kaikki tiedämme, että kehitys tulisi tehdä prosessien hallintaa ja tasoa parantamalla ja mieluummin ennakoivia toimenpiteitä kuin virheiden paikkaamista.

On 11.9.2013 11:24, Markku Kylmänen wrote:
Tervehdys!

Hyvät kommentit Elina ja Teuvo!


Osaltamme  meidän tulisi/voisimme, viitaten Eeron pitkään esillä pitämään laadun peruskoulutuksen puutteeseen ja Anttilan Juhanin havaintoihin, yhdistää voimiamme ja lähteä tekemään osaltamme jotakin.

Koulutuslaitoksen kanssa tai sitten jollakin mielekkäällä tavalla erikseen – Young Heart Quality Academy…tms.!

Nuorestahan se vitsa… ja niin edespäin, mutta karmeinta on se, etteivät suomalaiset johtajat todellakaan ymmärrä näitä asioita. SILLE kun jotakin voisi, laajemmin kuin yksi kerrallaan taivutellen ja projektoiden.


Mutta – voimmeko tehdä jotakin?!

On 11.9.2013 11:26, Elina Mäkinen wrote:
Hyvä TeuvoJ!
Itsekin aina ihmettelen (myös ääneen asiakkaille), että miksi suomalaiset organisaatiot eivät osallistu Euroopan tasolla EFQM tai vastaaviin ulkoisiin arviointeihin.
Nostaisin rimaa, minäkin ja lisäisin nopeasti laatujohtamisen työvälineiden osaamista liittämällä ne osaksi kaikkea perusopetusta. Sitähän mä yritin jo 90-luvulla Laatutenavat hankkeella.
Täytyy erittää fiksummin. Jospa se kärpänen keitossa olisi nyt tarpeeksi uinut ympyrää.

On 11.9.2013 11:29, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hyvä Markku, Jos emme me, niin ketkä? Isänmaa kutsuu! Johtajat tekevät oikeita päätöksiä, kun saavat oikeaa tietoa! Nyt johtajat kuuntelevat tietoa, joka vaikuttaa kvartaalin tulokseen (ja oman pallin vakauteen). Johdon herättely on varmasti erittäin haastavaa ja taitolaji.

On 11.9.2013 11:40, Elina Mäkinen wrote:
Näittekö muuten Ylen Suoran linjan Suomalainen laatu: sutta vai sekundaa?
Yle on ollut muutenkin aktiivinen. Tällä viikolla joka päivä tulossa asiaa laadusta.
Myös Kauppalehteen tulossa juttuja syksyn aikana. Seuratkaa ja kommentoikaa ja me tietysti yritetään vinkata ja laittaa kotisivuilla ja faceen näkyviin.

On 11.9.2013 12:00, Anne Koskinen wrote:
Hei.,

Päätin jatkaa tai oikeastaan päivittää vanhoina päivinäni akateemisia opintojani Aalto yliopistossa, ja ainakaan Kauppakorkean puolella, jossa osallistun Johtamisen laitoksen Entrepreneurship-maisteriohjelmaan, ei näy olevan mitään viitteitä laatuun tai laatujohtamiseen opetusohjelmissa.

Huomasin myös  työelämässä, että nuorempi sukupolvi ei ymmärrä eikä ole kiinnostunut johtamisjärjestelmistä enää samalla lailla kuin me viime vuosituhannen sankarit.

Lobbaus opetusalaan voisi olla yksi haasteemme

On 11.9.2013 13:57, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hei,

Ollaan optimistisia. Ehkä ”laatuvitamiinit” on sekoitettu muiden teemojen sekaan. Odotan kommenttejasi kurssin jälkeen.

Laatu on asennekysymys ja sen vuoksi ennakoiva työ tulee aloittaa kotona ja tarhoissa. Korjaavissa toimenpiteissä kysymys lienee ”miten vanha koira oppii vielä uusia temppuja?”. Ratkaisujen tulee olla rohkaisevia onnistumisen esimerkkejä ei möröillä pelottelua tai piiskaa. Markkinat ovat aina oikeassa.

On 12.9.2013 23:43, Eero E. Karjalainen wrote:
Tervehdys

Jatkan vähän keskustelua, kun Lahtea koski "suruuutinen" eilen tiistaina. Scania sanoi irti vuonna 2014 päättyvän sopimuksen linja-autojen korien valmistuksesta ja siirsi valmistuksen Puolaan ja yli 200 henkilöä jäi työttömäksi. Yritys hakeutui konkurssiin. Kun olen jotenkin sekaantunut asiaan, en voi muuta kuin todeta että se laatu se laatu. Scania yritti ja yritti ja esitti mallia muutaman vuoden (ja minäkin) ja auditoi, mutta kun Suomessa on kaiken taitavat  "huippuammattilaiset".  Muuten arvostelun ja neuvonnan (ammattimiesten) seurauksena yritys irtisanoikin laatupäällikön, joka juuri oli valmistunut BB-kurssilta. Onneksi verohallinto palkkasi hänet välittömästi. Ja nyt 1,5 vuoden päästä olemme tässä.  Enempää en halua tästä mainita.  Yritys oli hintakilpailukykyinen, jos joku tuntee Lahden tilanteen. Katsokaapa asuntojen hintoja. Palkkataso sama. Kukahan uskaltaisi laittaa kyseenalaiseksi ELY-keskusten "ammattikurssit" ja sieltä valmistuvat. Valmiita ammattilaisia? Tässä polttaa kyllä sormensa!

Haluaisin tuoda esille edesmennen isäni (oli UPOn protopajan etumies, joka valmisti osastollaan kaikki liesi, pesukone, jääkaappi ym protot) mielipiteen ammattimiehestä.  Kun joku mainitsi hänelle olevansa ammattimies/nainen hän totesi (1972), että täällä Upolla on 8500 työmiestä ja naista, mutta tokko annattimiestä/naista. Sitten hän totesi että yhtä hän epäilee ammattimieheksi! Ketä, sitä isä ei sanonut, mutta virnuili silloiselle pääjohtajalle Tammivuorelle. Olin muuten paikalla harjoittelemassa.  Hän ei hyväksynyt "kurssin käynyttä" saati 40 vuotta työskennellyttä ammattilaiseksi. Siihen tarvitaan enemmän. Meillä näyttää nykyisin 2 viikon kurssin käynyt olevan jo ammattilainen ja mestari, joka tekee "huippulaatua" 30 % sudella, jota ei voi asettaa edes kyseenalaiseksi. Olisiko kyse "ammattiylpeydestä" vai "ammattialemmuudentunteesta"? (Tämä koskee myös nokialaisia, joita satuin kouluttamaan). Työläisiä ovat niin duunarit kuin insinöörit, joista jostakin voi tulla ammattilainen, mestari.

Olisiko kansainvälisessä laatuvertailussa kysymys ammattilaisten vertailusta samoin kuin ammattilaisjalkapallossa. Meillähän on jalkapallossa ammattilaisten huuhkaja (vai pöllö) joukkue.  Olemmeko tässä ammattilisranking- ryhmässä joku 70-80 paras. Miten on työelämän ammattirancking? Mikähän se Pisa tutkimus on? Meidän laatutaso (laaduttomuustaso) lasketaan prosenteissa tai kymmenissä prosenteissa kun pitäisi olla ppm-tasossa! Ongelma on, että porukat eivät tiedä mitä tehdä. ISO, EFQM. laatupalkinnot, eivät kerro, mitä tehdä. Ne mittaavat mitä on tehty!

Ps. Sain muuten 12 rapua!

On 13.9.2013 8:50, Markku Kylmänen wrote:
Huomenta!

Hemmetin hyvä ja valitettavista lähtökohdista realiteetit kuvaava kommentti Eero! Satun itsekin Lahden Autokoria tuntemaan!

Täysin samat ajatukset!

Hyvään laatuun, todelliseen osaamiseen, erinomaisuuteen…. mestaruuteen ja jatkuvasti parempaan pyrkimiseen tavoittelevia johtajia mutta myös noita  työntekijätason ammattilaisia puuttuu… ehkä 60-80 %!.  Kuvitellaan osaavamme ja olevamme hyviä… kun ”kivasti menee eikä tarvitse rehkiä liikaa”.

Jos asiakasta ei kuuntele oikeaan aikaan, ei sitten tarvitsekaan kun niitä ei ole!

No, hyvä että sait edes rapuja!

On 13.9.2013 9:11, Tani Järvinen wrote:
Perjantaita,

olen ilahtuneena seurannut keskustelua. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että laatuammattilaisten on todella nyt yhdessä kannettava kortensa kekoon ja vaikutettava vallitsevaan tilanteeseen.
Olemme saaneet hieman avatuksi keskustelua median piirissä sekä mm. Teknologiateollisuus ry:ssä. Tätä on syytä hyödyntää ja viedä sanomaa eteenpäin laajemmin.

Rakenteelliset ratkaisut ovat tärkeitä mutta ovat myös pitkä tien päässä. Laatuun vaikuttamiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn edistämiseen tarvitaan vain johdon tahtotila, ymmärrys asiasta ja hihojen kääriminen tekemisen aloittamiseksi.

Itselläni tärkeänä tehtävänä tämän syksyn ja talven aikana tavata Suomen Laatuyhdistyksen jäsenistön ylintä johtoa ja viedä siellä viestiä eteenpäin.

Syyskuisen aurinkoista viikonloppua kaikille.

On 8.10.2013 20:43, Eero E. Karjalainen wrote:
Tervehdys

Valitettavasti en pääse tilaisuuteen. Olen "stagella" ja opetan BB-kurssilaisille (2. jakso) mittaustekniikkaa tämän viikon. 

Haluaisin kuitenkin tuoda oman vaikutukseni ja kantani asiaan Jussin alustuksen pohjalta.

Kun kysyn opiskelijoilta, miksi olemme häntäpäässä vastaus on usein: Suomalaiset ovat rehellisiä! Tähän en oikein usko. Sen vastaväite on, että kaikki muut maat ja kansalaiset ovat epärehellisempiä?!

Uskon kyllä lukuihin ettei ISO:a eikä muutakaan käytetä, joskaan en ole tehnyt tilastoa ISO:n käytöstä. Miksi sitten ISO:a ja erityisesti ISO 9001/2000/2008 ("prosessin ohjausstandardi) ei käytetä, mutta mielestäni ISO 2003/1987/1993 kyllä käytettiin ("tarkastusstandardi"). Johtajille on tuttua ja turvallista selvityttää reklamaatioita ja tarkastuttaa tuotteita ja tätä yrityksissä vaaditaan ja kyllä sitä tehdäänkin.

Olen yllättynyt, että DI-tasoiset ihmiset eivät tunnista erilaisia laatusysteemejä (Quality Management System), jotka voidaan jakaa ja luokitella liitteen mukaisesti (eräs looginen jako, muitakin on: tuote, prosessi, informaatio) 5 eri tasoon, jossa prosessin ohjaus (SPC) eli stabilointi näyttää olevan tuiki tuntematonta vai sanonko täysin. Nytkin edessäni (kun pidätte kokousta) on leegio isojen suomalaisten yritysten kehitys- ja laatuihmisiä (liikevaihtoa ehkä 3-4 miljardia €), jotka eivät tiedä, mitä on prosessin ohjaus (SPC). Miten joku voisi käyttää asiaa, jota ei tunne ja jota korkeakoulut tai amk ei opeta. Siirros vaatii transformaation ja siirryttäessä tasolta toiselle virheiden määrä (vaihtelu) laskee "dekadin"  ja laatu- ja tuottavuustaso nousee. Löysin USA:sta mukavat pari diaa, josta ilmenee eri systeemien tasot sigmoissa ja odotettavat saannot/virhemäärät. Pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa. Systeemi määrittelee laadun, ei ammattitaito!


 


Suomalaiset eivät tahdo päästä "formaalista systeemi lähestymistasosta" eteenpäin. Minulle esitellään yrityksen n. 70 % virhetasoja ja vastaavia toimistusvarmuuksia! Ja näitä riittää sadoittain. Teetän jokaisella projekteja (Lean/GB/BB/SPC jne). Lohdutukseksi voi kyllä todeta, että uusimmassa Quality Progress lehdessä 9/2013 todetaan Harward Business Schoolin tutkimuksen mukaan 916 organisaatiota, jotka käyttivät ISOa, hyötyivät siitä ja 17849 ei hyötynyt. Siis 5 % HUH. Voiko epäonnistuminen olla suurempaa, vaan tämänhän Deming jo kertoikin kirjassan The new Economics.

On meillä toki mahdollisuuksia. Aika "simppelisti" ja nopeasti saamme hyviä tuloksia. Ajattelin konkretisoida asiaa  PRT-forest-konsernilla ja siellä Piklas ikkunatehtaalla ja Mellano ovitehtaalla. He julkaisivat Puuliiton äänenkannattajassa "Särmä" artikkelin kehityksestä (transformaatiosta) ja lopussa on dia, josta näkyy luettelo nopeasta parannuksesta heidän toisessa yksikössään. Toki nämä ovat luottamuksellisia tietoja.

Mutta Jussin kysymyksiin/johtopäätöksiin:

1. Suomalaiset eivät ole pystyneet muuttamaan toimintaansa laadussa ennaltaehkäisyn syyntaan - ottamaan käyttöön ISO 9001/2000/2008. 
Laatutoiminta on syyttä saanut huonon maineen ja ajettu alas. Katsokaa, mitä Montgomeryn mukaan pitäisi harrastaa. 4. dia vasen laita. Arvatkaa, osaavatko DI, ins ja johtaja nämä tekniikat!
2.Organisaatiot eivät ymmärrä koko laatufilosofiaa. Olemme n. 20-30 vuotta jäljessä kansainvälistä kehitystä. Emme ole laadullisesti kilpailuukykyisiä ja samalla emme myöskään korkeiden laatukustannusten myötä kilpaile tasaväkisesti kustannuksissa/hinnassa.
3. Standardit (ISO) ovat liian kryptisiä. Niistä ei Erkkikään (olen Eero) ota selkoa. Toimivat kyllä hyvin, jos on pohjatieto ja koulutus, mutta muuten ei. Olen lueskellut uutta ISO 9001/2015 draftia. Kukahan osaa suomalaiselle selittää, että improvement ei ole korjausta. Huomatkaa, että lääkäri ei paranna, mutta kansalaiset kuvaavat tätä lääkärin väliintuloa parannukseksi (healt care!?)
4. Laatukeksukselta toivoisin yliopistotasoista "kovaa" laatukoulutusta, kun nuo TuTa (tuotantotalous) yksiköt eivät sitä tee. Pidän myös virheenä kampanjoita, jossa laatua ns. motivoitiin. Se luo mielikuvan suomalaiseta ylivoimaisesta laadusta! (Vertaa Pohjois-Korean ihanneyhteiskuntaan) Laatupalkinnoista ja niiden hyödystä olen myös vähän skeptinen. Kokonaisuutena vaikea strateginen suunnittelu Laatukeskuksella edessä, jos mielivät vaikuttaa tehokkaasti. Tarvitaan myös leveämpiä hartioita ja laajaa ymmärrystä. Ehkä tässä missio!
5. Onko meillä laadunhallinnan koulutusta? Tätähän me emme saaneet pystyyn tai en (tarkoitan kaikkia ammatillisia koulutuslaitoksia). Lähdimme väärästä päästä 80-luvulla. Olisi pitänyt tehdä opettajille koulutuspaketteja eikä keskittyä tohtoreihin ja professuuriin. Opettajat eivät pysty tekemään kurssiohjelmaa ja sisältöä koulutukseen syystä tai toisesta. Toistavat vain kryptistä ISO:a ja sen loputtomia luetteloita kirjauksista ja tehtävistä ymmärtämättä mitä sen on. Voisivat kokeilla ja yrittää implementoida ISA:a niin, että toiminta todella parantuu.

Pyydän nöyrimmästi anteeksi, että en voi osallistua kokoukseen. Vielä se eläkeaika joskus koittaa. Ehkä?

Terveisin

DI Eero E. Karjalainen
….................


On 8.10.2013 23:44, Teuvo Kaikkonen wrote:
Tervehdys,

Kiitos Eero asiantuntevasta panoksestasi torstain keskusteluun. Oletan, että kaikki mukana olevat tutustuvat tähän Eeron pakettiin.

Lyhyt kommenttini laatupalkintokriteereistä strategisen kyvykkyyden arviointityökaluna. Suomalaiset voittajat ovat päässeet harvoin yli 600 pisteen. Nokia voitti Eurooppakisan vuonna 2001 800 pistellä . 90-luvun loppupuolella seminaareissa mainittiin, että yli 900 pisteen organisaatioita oli maailmassa muistaakseni 30, joista lähes 4 oli USA:sta ja loput Japanista.

Ystävällisin terveisin,

Teuvo
…..................
On 9.10.2013 9:59, Elina Mäkinen wrote:
Olen usein miettinyt, mistä se suomalaisten organisaatioiden lasikatto noissa pisteissä johtuu. Puuttuuko kykyä vai rohkeutta katsoa tulevaisuuteen, vaiko kykyä ja rohkeutta yksinkertaistaa ja selkeyttää.
Olen vuonna 2012 päässyt arvioimaan yli 750 pisteen organisaation erittäin asiantuntevan arvioijaryhmän jäsenenä. Pääarvioija on tehnyt arviointeja 17 vuotta – häneltä löytyi rohkeutta nostaa asioita esiin ja kykyä nähdä mistä todellisuudessa organisaation erinomaisuus rakentuu.
Se helppous ja selkeys ja kaiken tekemisen strategialähtöisyys kulkee ikuisena ”ilona” mukanani, kun näistä asioista jankutan.

Eero suuri kiitos sekä materiaalista, että kommenteista. Jatketaan keskustelua ja tehdään jotain konkreettista hyvää porukalla, että saadaan laatuosaaminen pidettyä hengissä, pinnalla, puheissa ja teoissa.

t. Elina
…..............


Hei, valitettavasti en minäkään pääse mielenkiintoiseen kokoukseen. Olen samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa. Käytännön liikkeenjohdon näkökulmasta täydentäisin vielä:
- johdon ymmärrys kestävän ja jatkuvan parantamisen filosofiasta hämärtynyt tai puuttuu kokonaan.
- laatu on delegoitu erillisfunktioksi, ja johdon sitoutuminen ja oma esimerkki silloin puuttuvat.
- en näe ainakaan Aallon tiedekorkeakoulussa koulutusta yllämainittuun, mistä olen todella yllättynyt.
- systemaattista laatutyötä johtamisen tukena on vaikeaa ylläpitää, saati kehittää ilman teoriapohjaa ja sen filosofista pohdintaa.
- laatua ei arvosteta Suomessa, koska sitä pidetään meillä itsestäänselvänä, mikä ei ole totta, kuten kollegat alla toteavat.

Joten lobbaamaan ja vaikuttamaan nyt, provokatiivinen alkumediasointi  kilpailukyvyttömyydestämme ja laaduttomuudestamme  paikallaan ja hyvin ajankohtainen keskustelun aihe.

Hyvää kokousta teille muille

Anne, MSc- opiskelijana taas pitkästä aikaa
PS. health care on terveyden hoitamista, en katsoisi sitä vielä parantamiseksi;)

On 9.10.2013 19:59, Herkko Pesonen wrote:
Matti moi!
Yritin lisätä blogin loppuun pari kommenttia, mutta en saanut jätettyä niitä, hirveätä. Mutta seuraavaa mieltä olin ja olen edelleen:
Pari viime hetken kommenttia:
* laatu lähtee yksilön halusta tehdä laatua, laatu on asennekysymys
* on saatava laatukoulutusta, erityisesti johdolle (kuten talouskoulutusta)
* kvartaalitalous pohjautuu taloustietoihin, joista palkitaan tai rangaistaan, laatutietoihin ei oteta kantaa
* auttaisiko hyvät esimerkit nopeammin kuin panostus koululaisiin, koulutusalueeseen
* Eero mainitsee, että ISO, EFQM jne mittaavat, mitä on tehty, totta se on -> siis laatuennusteita kehittämään, kuten on talouden ennusteet
* laatuammattilaiset nostettava talousammattilaisten rinnalle

Terveisin
Herkko





2 Comments:

Blogger Juhani Anttila kirjoitti...

Puolitoistavuotta sitten tein varsin laajan kartoituksen useasta eri näkökulmasta suomalaisten laatuasiantuntijoiden esiintymisestä ja vaikuttamisesta kansainvälisesti. Johtopäätökseni oli, että suomalaisen laatuammattilaisuuden asema on heikko ja vaikuttavuus niin kotimaassa kuin kansainväliselläkin tasolla näkymätöntä:
Suomalaisen laatuasiantuntemuksen vaikuttavuudesta
Selvitys ei johtanut mihinkään. Tuskin oli laatuihmisiltä edes mitään kommenttejakaan asiaan.
Olemme jo pitkän aikaa SFSn laadunhallintakomiteassa yrittäneet selvittää laatualan koulutuksen ja tutkimuksen tilaa suomalaisissa yliopistoissa. Siitä on ollut hyvin vaikea saada tietoa. Koulutusta joko ei ole tai siitä, mitä on saatu selville, koulutus on hyvin pinnallista ja vanhahtavaa. Itse selvitin yhtä Vaasan yliopistossa tehtyä tutkimusta laatupalkintovoittajista. Tutkimuksen lähtöasetelma tuntui lähinnä naivilta ja sen tulosten pohjalta ei ole saatavissa käytännössä hyödyllistä tietoa organisaatioiden laatutoimintojen kehittämistä varten. Pikemminkin tulokset ovat harhaanjohtavia. Tutkimukseen referointia ei voi suositella, ei ainakaan hyvässä mielessä:
Vaasan yliopiston laatututkimuksesta
Alkuvuodesta esitimme laatuseniorien toimesta Laatukeskukselle kriittisiä kommentteja laatuyhdistyksen toiminnasta ja kokonaisvaltaisia ajatuksia toiminnan strategisen suunnan korjaamiseksi, jotta voitaisiin edistää koko laatudisipliinin kehittymistä suomalaisessa yhteiskunnassa:
Laatuyhdistyksen toiminnan strategisesta suuntaamisesta
Näitä ajatuksia Laatukeskus ei ole ilmeisesti mitenkään pitänyt vakavina, koska emme ole kuulleet mitään palautetta ja keskuksen toiminta jatkaa entiseen tyyliinsä, "Plus ca change, plus c'est la même chose “.
Viime aikoina julkisuudessa esillä olleet ajatukset suomalaisesta laadusta ovat pääasiallisesti viestintäihmisiltä, joilla ei tunnu olevan ollenkaan perustietoja ammattimaisesta laatutyöstä. Laatuihmiset ovat olleet pääasiallisesti hiljaa.

24 syyskuuta, 2013 11:29  
Blogger Juhani Anttila kirjoitti...

Antti Piirainen kirjoittaa netissä keskusteluaiheiseemme liittyvästi: Laatu puhuttaa Suomessa

25 syyskuuta, 2013 16:56  

Lähetä kommentti

<< Home