Vuosi 2016

Helmikuun 3.2. 2016 Laatusenioreiden tapaaminen

Tapaamisessa jatkettiin joululounaalla aloitettua lean ja startup yrityskeskustelua. Herkko Pesonen ja Simo Salminen olivat kirjoittaneet tiivistelmän aiheesta. Tästä keskustelimme.

Aiheen tiivistelmä tässä:

The Lean Startup, Eric Ries

Miksi Startup yritysten onnistumisprosentti on niin pieni ja pääomasijoittajien varat valuvat hukkaan? Mikä epäonnistuu uuden mullistavan tuotteen: tavaran tai palvelun tai niiden yhdistelmän kehittämisessä menestykseksi? Eric Ries on kirjoittanut vuonna 2011 kirjan omista ja muiden epäonnistumisista ja onnistumisista ja esittelee kirjassaan reseptin joka todistettavasti vähentää Startup-yritysten epäonnistumis riskiä. Ries järjestää nykyään aiheestaan konferensseja joissa esiintyy 100+ esitelmöijää kertomassa menestystarinoitaan.

StartUp yritys pyrkii tuomaan markkinoille jotain uutta ja mullistavaa mitä sen kilpailijoilla ei ole eivätkä kuvitellut asiakkaat osaa edes kaivata eikä näin ollen pysty määrittämään tuotteen ominaisuuksia. Yrittäjällä on kuitenkin visio, näkemys millaista lisäarvoa asiakkaille voitaisiin tuottaa. Mutta miten, on vaikea määrittää ja testata. Asiakaslähtöinen tuotekehitys on suuressa epävarmuus ja epäselvyys tilanteessa todella vaikeaa ja riskialtista. Tähän ympäristöön Ries esittelee kehittämänsä tuotteen kehittämismallin joka muistuttaa laatuihmisille tuttua Demingin ympyrää plan-do-check-act ja ohjelmiston kehittäjille tuttua ketterää agile-mallia.

Riesin ympyrä on Build-Measure-Learn. Rakenna tuote ideoiden pohjalta, hanki palautetta asiakkailta ja mittaa asiakkaan laadullista käytöstä, opi siitä ja kehitä uusia ideoita. Näin tuotteen arvo asiakkaalle etsitään pala kerrallaan. Tämä kaikki tulee tehdä LEAN-periaatteen mukaisesti eliminoimalla turha tekeminen, minimoimalla hukkaa. Markkinoille mennään nopeasti keskeneräisellä tuotteella. Vain muutama uusi ominaisuus kerrallaan. Näin saadaan varmistettua mikä lentää mikä ei. Ideointia ja iterointia jatkamalla nähdään mikä koukuttaa asiakkaita eli mitataan palaako asiakas tuotteen pariin ensi tutustumisen jälkeen ja miten he kertovat toisille asiasta. Näin varmistetaan lisäarvo ja kasvu (value assumption ja growth assumption) hypoteesit. Markkinoille pitää ja voidaan tulla ennenkuin yritykseen on sidottu turhia henkilö- ja pääomaresursseja. Säästyy yrittäjän ja sijoittajan varoja.

Facebookin kehittäminen on yksi kirjan esimerkki yritys. Zuckerberg kavereineen aloitti yhdellä kampuksella ja muutamalla ominaisuudella tutkien miten kaverit alkavat keskenään kommunikoida. Verkkotuotteen käyttöä on helppo mitata ja ensikäyttäjien koukkuun jääminen osoittautui selväksi alusta alkaen. Samoin kasvu hypoteesi, kavereiden mukaan saaminen. Laajentuminen muihin kampuksiin tehtiin vasta kun tuotteen uusia toiminnallisuuksia oli testattu ja varmistettu arvo ja kasvu hypoteesit.
Tämä kaikki on vastakohta perinteiselle johtamiselle jossa tehdään perusteellinen strateginen suunnitelma, kehitetään suunnitelman mukainen tuote/palvelu ja saadaan palautetta markkinoilta vasta kun valmis tuote on asiakkailla. Yrittäjän uskomus asiakkaalle annettavaan arvoon saattaa osoittautua täysin vääräksi ja pääomia on hukattu. Epäonnistumisen riski kasvaa kun mitattava laadulllinen palaute tulee myöhään. Eric Riesin kuvaama tuotteen Lean kehittämismalli sopii kaikkiin yrityksiin, ei pelkästään Startupeille.