Digiä ja kevään ohjelmaa lounaalla 9.11.
Lounaalle osallistuivat Teuvo Kaikkonen, Juha Söderlund, Herkko Pesonen, Markku Ahlberg, Juhani Anttila ja Matti Leskinen. Loppuvaiheessa mukaan ehti Jorma Veräjänkorva.
Laatuyhdistyksen asema EU:ssa
Laatuyhdistyksen pitäisi olla varsinainen jäsen EOQ:ssa
Digiagenda ikääntyvien kannalta
Keskulteltiin agendasta. Kannaottoa muotoillaan sähköpostilla paikallaolleiden kesken Matin pohjatekstistä.
Seuraava kokous
8.12.2010 Transkendenttinen itsearviointi ja toimintasuunnitelma 2011.
Transkendenttinen näkökulma pohjautuu tieteenalana filosofiaan, ja sitä voidaan kutsua myös intuitiiviseksi tai implisiittiseksi lähestymistavaksi. Laatu hahmotetaan ilmiönä, jota ei voida täsmällisesti määritellä, mitata tai analysoida. Transkendenttinen näkökulma korostaa laadun kokonaisvaltaisuutta ja kokemuksellisuutta. Laatu ei ole sinällään pelkistettävissä joihinkin objektiivisiin laadun osatekijöihin, vaan laatu pohjautuu jokaisen yksilön subjektiivisiin kokemuksiin. Laatu nähdään ominaisuutena, jonka voi oppia käsittämään ainoastaan oman kokemuksen kautta. (Lumijärvi 1994, Savolainen 1992.) Myös kasvatustieteiden ja sosiologian piirissä korostettaan laadun kokemuksellisuutta ja subjektiivisuutta (esim. Dahlberg ym. 1999, Hujala ym. 1999, Tauriainen 2000). Lue lisää tästä
Kevään 2011 kokoukset
Ti, ke tai to viikoilla 3, 7, 11, 15 ja 19
Kysely Doodlessa
Aiheita:
2 Comments:
Laatuseniorien pitäisi ottaa vahva ja aktiivinen kanta laatuyhdistyksen jäsenten ja Suomen laatuammattilaisten kansainväisen toiminnan vahvistamiseksi. Kannanotoksemme ei saa riittää vain, että “Laatuyhdistyksen pitäisi olla varsinainen jäsen EOQ:ssa”. Laatukeskuksen pitäisi tehdä suunnitelma, miten edistetään suomalaisten osallistumista ja esiintymistä vähintäänkin maailman keskeisimmissä laatukonferensseissa, joita järjestävät erityisesti ASQ, EOQ, ANQ, APQO ja MEQA. Myös muissa tilaisuuksissa olisi suotuisaa olla mukana aktiivisia suomalaisia. Tätä asiaa laatuseniorien tulisi viedä laajalti eteenpäin. Siihen luonnollisesti kuuluu selkeä kannanotto Laatukeskuksen hallitukselle. Meidän tulisi kuitenkin saada asialle myös laaja kansallinen tuki. Meidän tulisi myös aktiivisesti selvitellä keinoja asian käytännön toteuttamiseksi. Laatuseniorit voisivat ottaa tämän aiheen vastuulleen maabrändityöryhmän asettamisen haasteiden mukaisesti:
Tehtävä Suomelle
Hei Pia ja Tani
Pohdimme Laatuseniorien kokouksessa, että Laatukeskuksen pitäisi liittyä nopeasti jälleen EOQn varsinaiseksi jäseneksi. Samalla pitäisi tehdä suunnitelma, miten edistetään suomalaisten osallistumista ja esiintymistä vähintäänkin maailman keskeisimmissä laatukonferensseissa, joita järjestävät erityisesti ASQ, EOQ, ANQ, APQO ja MEQA. Myös muissa tilaisuuksissa olisi suotuisaa olla mukana aktiivisia suomalaisia.
Mitä olette mieltä?
Pikkujouluterveisin
Matti
Hei, Matti!
Hienoa, että olette senioritkin pohtineet kansainvälisyyskysymyksiä.
Laatukeskus on mukana EFQM:ssä ja ASQ:ssa. Joku vuosi sitten perustettiin myös World Alliance for Quality, mikä oli mielestäni erinomainen idea.
Sen aktiivisuus on tosin jäänyt hieman vähemmälle eikä kokoontumisia ole ollut kovin montaa. Tänä päivänä käymme keskustelua laajasti eri puolille maailmaa. Yksinomaan joulukuussa meillä on ollut käymässä kaksi kiinalaista delegaatiota. Erityisesti haluamme tiivistää yhteistyötä lähimaiden, kuten Ruotsin ja Tanskan kanssa sekä Baltian-alueen kanssa. Tästä esimerkkinä on mm. se, että tänä vuonna teimme Vuoden laatuinnovaatio –kilpailun yhteistyössä Viron laatuyhdistyksen kanssa.
Maailma on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Me Suomessa katsomme tänä päivänä laatua laajemmasta näkökulmasta kuin silloin joskus, siis enemmänkin Excellence& Innovation –näkökulmasta ja haemme kansainväliset yhteistyökumppanimme siten, että pystymme yhdessä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin tästä laajemmasta näkökulmasta.
Olimme pitkään EOQ:ssa varsinaisena jäsenenä, mutta viime vuonna siirryimme kannatusjäseneksi. Tämä päätös oli pitkäaikaisen harkinnan tulos. Ei siis pelkästään minun päätökseni, vaan sitä oli pohdittu jo paljon ennen vuotta 2006, jolloin aloitin toimitusjohtajana. Olen henkilökohtaisesti osallistunut muutaman vuoden ajan EOQ:n ”General Assemblyn” kokouksiin, joten uskoisin tietäväni, minkä tyyppisestä organisaatiossa EOQ:ssa on kysymys.
Kaikesta huolimatta olemme Laatukeskuksessa halunneet tukea EOQ:ta siten, että meiltä on käynyt 1 – 2 henkilöä säännöllisesti vuosittain EOQ:n konferensseissa. Kuitenkin on pakko todeta, että lähes joka kerta olen joutunut tekemään saman toteamuksen kuin kuukausi sitten Turkin Izmirissä. Luentojen taso on korkeintaan keskinkertainen, ja koen että tarjonta on kohdennettu eritoten Itä-Euroopan maille sekä entisen Neuvostoliiton maille, jotka eivät (ainakaan kaikki) ole vielä niin pitkällä toiminnan ja johtamisen kehittämisessään kuin esimerkiksi Pohjoismaat. Tässä mielessä kannatusjäsenenä olo sekä osallistuminen konferensseihin on Suomen osalta tällä hetkellä riittävä panostus EOQ:hun. Lisäksi EOQ:ssa on paljon sisäisiä eri maiden ja henkilöiden välisiä jännitteitä, jotka merkittävästi haittaavat fokuksen ja aatteen ylläpitämistä yhteisen eurooppalaisen menestyksemme rakentamisessa.
Siinä olen kyllä samaa mieltä, että meiltä Suomesta löytyy erinomaisia osaajia ja puhujia, ja me Laatukeskuksessa voisimme ilman muuta olla kannustamassa suomalaisia puhujia esiintymään kansainvälisissä konferensseissa nykyistä enemmän. Suomalaista osaamista arvostetaan erittäin laajasti. Minusta tuon esittämäsi puhujasuunnitelman voisi hyvin ottaa jaostoiminnan tavoitteiden osaksi. Meillä on erinomaisia jaoksia, joista varmasti löytyisi kiinnostuneita ja kiinnostavia puhujia.
Tällä hetkellä tyydymme siis EOQ:ssa kannatusjäsenyyteen. Mikäli EOQ:n toiminta tulevaisuudessa lähtee kehittymään myönteiseen suuntaan, harkitsemme sitten tilanteen uudestaan.
Hyvin joulunodotuksin
Pia Kauma
Lähetä kommentti
<< Home