Kokouksen 10.10.2013 suunnittelua

Olemme laatineet seuraavaa kokoustamme varten seuraavan suunnitelman. Kutsumme kokoukseen keskustelemaan erityisesti laatusenioreja erilaisista suomalaisista organisaatioista. Otamme myös mielellämme vastaan suunnitelmaa varten kommentteja ennen kokoustamme.

Laatuseniorien pohdiskelu ASQn eri maiden laatutoiminnan tilaa koskeneesta tutkimuksesta

American Society for Qualityn (ASQ) mailman laatutoiminnan tilaa koskevaan tutkimukseen, The ASQ Global State of Quality Research 2013, osallistui 22 maasta yhteensä 1991 organisaatioita, jotka edustavat 75% koko maailman yhteenlasketusta kansantuotteesta. Suomesta oli mukana 151 eri kokoista organisaatiota.

Tutkimuksessa tarkasteltiin monia organisaatioiden laatutoimintaan liittyviä kysymyksiä. Nyt tässä yhteydessä tarkastelemme niistä vain yhtä, organisaationlaajuista laadunhallinnan viitekehystä. ASQn tutkimusraportissa johdatellaan tähän kysymykseen seuraavasti:

“Laadunhallinnan viitekehyksen  tai standardisoitujen prosessien olemassolo ei takaa menestystä, mutta ne molemmat voivat parantaa tehokkuutta arvioitaessa laatuperiaatteiden omaksumista ja noudattamista koko organisaatiossa. Standardisoitu laadun viitekehys voi auttaa organisaatiota käyttämään laatua järjestelmänä organisaation erinomaisuuteen.”

Tutkimuskysymykset:

1. Onko organisaatiossa käytössä ISO-standardeihin pohjautuvan laatuviitekehys?
2. Onko organisaatiossa käytössä mitään systemaattista laadun viitekehitystä? 

Tutkimuksen tulokset näiden kysymysten osalta (saat kuvan klikkaamalla isommaksi):

Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä tutkimuksen tuloksesta Suomen osalta

-       kokonaisuutena Suomen laatutoiminnan kannalta

-       suomalaisille organisaatioille, mukaan lukien julkiset palvelut ja markkinaehtoinen liiketoiminta

-       laadunhallinnan standardisointitoiminnalle Suomessa

-       Laatukeskukselle

-       suomalaiselle laadunhallinnan koulutukselle

Pohdiskeluun osallistuvat henkilöt ottavat kantaa kysymyksiimme oman asiantuntemuksensa perusteella, jolloin pyritään välttämään oman organisaation intressien esille tuomista. Alkukeskustelussa jokainen osanottaja pitää viiden minuutin avauspuheenvuoron ja jota varten on myös valmistellut lyhyen tekstin.