Suomi laatututkimuksessa - keskustelu Laatuseniorien kokouksessa 20131010
Tapaaminen: Laatuseniorien
kokous
Aika
ja paikka: 10.10.2013klo
12–15, Suomalainen Klubi / Kansakoulukuja
Läsnä: Mikko,
Tapani, Markku, Jorma V., Markku, Juhani, Teuvo, Salme, Jorma H.,
Lasse, Matti, Kari, Herkko ( kirjaaja)
- ottaa kantaa ainoastaan ASQ:n tutkimukseen, jossa Suomi sijoittui sijalle 15, 22 maan joukossa
- tutkimuksessa oli kysytty
- onko organisaatiossasi käytetty ISO – viitekehystä, laadun kehittämisessä
- onko organisaatiossasi käytetty mitään viitekehystä
- tutkimuksen mukaan ISO- viitekehystä käytti noin 2/3 kysytyistä organisaatioista ja 10–20 % ei käyttänyt mitään viitekehystä
- Suomen kohdalla luvut olivat: ISO-viitekehystä käytti 56% ja ei-mitään viitekehystä käytti 12%
- Kokouksessamme keskityttiin kahteen kysymykseen
- mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä itse tutkimuksesta (onko se luotettava jne)
- mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä tutkimuksen tuloksesta Suomen kannalta
- mahdollisuutena otettiin vielä kolmas kysymys: mitä sitten (meidän) pitäisi tehdä
- ensimmäiseen kysymykseen saatiin mm seuraavia vastauksia:
- epäilyjä tutkimuksen luotettavuudesta
- hyvä, että tutkimus on tehty, toimii herättäjänä
- vaikka tulos ei ole tieteellisen tarkka, se on suuntaa antava
- tarkempaa analysointia tutkimuksesta kaivattiin, mm miten esitettiin kysymys ”ISO-viitekehys”
- kyseessä on ns hömppä-tutkimus
- toiseen kysymykseen tuli mm seuraavia kommentteja:
- ei saa vetää varmoja johtopäätöksiä
- on toteutettava Suomessa omin voimin parempi tutkimus, esim. kotimarkkina- vs vientiyritykset, tavara- vs palveluorganisaatiot
- laatu-viitekehys voi olla erilainen eri maissa, asia ymmärretään eri maissa eri tavalla
- syntyi idea: voisiko Suomessa olla oma, kansainvälistä tasoa oleva viitekehys?
- ”Jatkuva parantaminen” on ainut hyvä viitekehys
- viestintä on oleellista: mitä sanaa käytettävä, ei ainakaan sanoja ISO tai laadunhallinta
- sana laadunhallinta huokuu vanhaa aikaa
- tekniikoita on paljon (ISO, EFQM, SPC, Lean jne), johto ei tiedä näistä
- näkökulman muutos saatava, mitä ”Laatu” – sanan tilalle? XYZ ?
- sitten keskustelu alkoi aaltoilla:
- viestintä on tärkeätä
- voisiko olla Sisu-järjestelmä (viitekehys) – hyvä, jos voidaan kääntää englanniksi, ranskaksi,…
- laatu on yhtä kuin asiakastyytyväisyys
- laatu on yhtä kuin hallitut prosessit ja osaava henkilöstö
- ei kerätä puutteita, vaan vahvuudet ovat kehittämiskohteita
- EFQM on mittari, ei laadunhallintajärjestelmä
- ennakoiva laatutyö on riskien hallintaa
- ihmeteltiin, miksi tutkimuksen tulos oli yllätys Laatukeskukselle
- laatua saadaan aikaan, jos johto sitä vaatii, tekniikoita on
- Oleellista on vaihtaa näkökulmaa positiiviseksi
- Seuraava tapaaminen
- sovittiin, että seuraavassa kokouksessamme keskitytään kahteen kysymykseen:
- miten mennään eteenpäin
- mitä Suomessa pitää tehdä laadun hyväksi
seuraava kokous on tiistaina 12.11.2013 klo 12–15 Suomalaisella Klubilla.
uusi aika 28.11. klo 12-15
Juhani, Kari, Mikko ja Jorma H
Ajattelin muuten itsekseni, että laatuajattelua, -koulutusta ja –asennetta tarvittaisiin lisää nimenomaan johdolle (on viime aikaista kokemusta johdon laaduttomuudesta) ja ehkäpä voisi ajatella ja aloittaa nimenomaan johtamisen prosessin määrittämisestä, siitä edelleen johdon toiminnan arvioimiseen ja parantamiseen.Kehittelen tässä mallia, jossa vertaan talouden hoitamisen prosessia, laadun hoitamisen prosessiin. Molemmat saavat alkunsa missiosta, visiosta, päämäärästä, strategiasta ja tavoitteista. Molemmissa on pitemmän aikavälin asioita ja lyhemmän aikavälin asioita.Kun oli Laatuseniorien kokouksessa puhetta Laatu-sanan korvaamisesta, niin tuli mieleen, kun törmäsin kaupassa lamppua ostaessani Megaman-nimiseen valmistajaan – he käyttävät pakkauksessaan termiä ”Management Standards Certification” ja perässä kaikki standardit ISO 14001, ISO 9001 jne. Laatu-sanan voisi siis korvata sanalla ”Johtaminen” tai ”Johtamisen standardit”.Tulokset seinällä
Lopuksi lappukooste Teuvon puhtaaksikirjoittamana
3 Comments:
Kokoukseen valmistelemani kommenttitekstiin pääset seuraavan linkin kautta: Juhanin kommentteja
Kun ehdotin, että pitäisi saada näkökulman muutos, en tarkoittanut sitä XYZaa sanalle laatu, vaan organisaation laadunhallinnan viitekehykselle. Siis esim XYZ-nimisen organisaation laadunhallinnan kokonaistoteutuksen nimenä olisi esim. XYZ-laadunhallinta, XYZ-järjestelmä, XYZ-malli, tms. Tällöin ko. organisaation ylivoimainen identiteetti ei huku johonkin kasvottomaan yleisilmaisuus, kuten esim. ISO laatuviitekehys.
Herkko, sinun talouden hallinnan ja laadunhallinnan välinen rinnastus on hyvä. Se palauttaa mieleen sen, miten samasta teemasta puhui Juran jo vuosikymmeniä sitten.
Sen sijaan en kannata laadun korvaamista johtamissanalla. Laadunhallinta on kyllä samaa kuin laadukas johtaminen (tällainen käsitys meillä on ollut myös alan suomalaisessa standardisoimiskomiteassa). Tämän voisi ymmärtää siten, että organisaation johtamisessa hyödynnetään hyväksitunnettuja laatutyökaluja, jolloin johtamiseen saadaan ryhdikkyyttä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Samalla voitaisiin välttää erilaisten ekselenssi-, green lean-, jne hömppäajatusten ja -temppujen pääseminen sotkemaan johtamisprosesseja.
Sen sijaan johtamisstandardeista puhuminen voi olla vaarallista, kun johtaminen aina täytyy olla jokaiseen erityiseen organisaatioon sovitettu. Johtaminen on vahvasti inhimillistä; ihminen johtaa ihmisten toimintaa. Tähänhän viittaa jo organisaatiokäsitteen virallinen (ISO 9000) määritelmäkin: Organisaatio on ihminen tai joikko ihmisiä joilla on yhteiset tavoitteet.
Lähetä kommentti
<< Home