sunnuntaina, tammikuuta 16, 2011

Kannaotto digiagendaan


Digiagenda löytyy tästä


Kannanotto Digiagendaan ikääntyvän väestön näkökulmasta


Laatuseniorit ovat sitoutumattomia senioriasemassa olevia asiantuntijoita, joilla on pitkäaikainen kokemus laadun ja kilpailukyvyn kehittämisestä ja aiheeseen liittyvät laajat verkostot sekä halu edistää ammattimaista laatutoimintaa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Laatuseniorit ovat myös Laatukeskuksen seniorijaos.
Olemme keskustelleet Digiagendasta kokouksessamme ja laatineet sillä perusteella oheisen kannanoton, jota toivottavasti voidaan käyttää hyväksi agendan toteutuksessa ja edellleen kehittämisessä.

Ikääntyvien moninaisuus

On erinomainen asia, että agenda nostaa voimakkaasti esille ikääntyvien ihmisten merkityksen tietoyhteiskunnan kehittymisessä ja ikääntyvien ihmisten itsensä hyväksi. Asia on tärkeä, lähestymistapa tosin vanhanaikaisen opastava ja byrokraattinen vapaasti syntyvien verkostojen tukemisen sijaan.

Tämä ihmisjoukko ei suikaan ole homogeeninen, joten tilanteesta saa hyvin köyhän kuvan vain sanomalla, että 33% yli 65-vuotiaisista käyttää internetiä. Ikääntyneitä ja ikääntyviä on käsitelty yhtenä ryhmänä, vaikka tarpeet ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Osalla tarpeet ja valmiudet ovat samoja kuin työikäisillä, osalla taa samoja kuin laitoshoidossa olevilla muilla ryhmillä. Tässä välissä on itsenäisesti asuvat, mutta toimintakyvyltään alentuneet henkilöt

Lähtökohdat erilaiset ikääntyville

Digiagendassa on painotettu lähtökohdiksi tekniikka, työllisyys, tuottavuus ja palvelutuotteet.Ainakin ikääntyvälle väestölle tekniikka, työllisyys ja tuottavuus eivät ole innostavia. Lähestymistapana soisi lähdettävän ihmisen elämisen prossista: Mitä tietoa tarvitaan ravinnon hankintaan, mitä elämän muiden perustarpeiden saamiseen, millaisia yhteyksiä hoitaviin henkilöihin.? Miten pidetään yhteyksiä omaisiin ja ystäviin, miten saadaan virikkeitä ja toimitaan vertaisverkostoissa? Ikääntyneille elämisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet sekä elämisen laatu ovat oleellisempia asioita. Niiden kautta ikääntyvä väestö myös ei ole vain vastaanottava tai hoivattava osapuoli, vaan se voisi myös antaa jotain arvokasta yhteiskunnan hyväksi.
Erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta tarvittaisiin toimenpiteitä, jolla vaikutettaisiin
* ikääntyvien ihmisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi
* ikääntyvien ihmisten ja heidän lastensa ja lastenlastensa sekä tuttavapiirin väliseen yhteydenpitoon
* esimerkiksi sosiaalisen median ratkaisuilla verkostokommunikaatioihin

Digiagenda-nimi rajaa aihepiirin pelkästään digiin, tarvittavan tiedon pitää olla saatavilla myös perinteisessä muodossa perinteisin jakelukanavin.

Ikääntyvää väestöä käsittelevä teksti on esitetty kovin irrallisena muista agendan osista. Kuitenkin ikääntyvä väestö on tekemisissä myös kaikkien muidenkin agendateemojen yhteydessä. Esimerkiksi visiokohdassa ei mitenkään tuoda esille väestön ikääntymistä. Samoin kohdassa "Käyttäjät tuntevat parhaiten palvelutarpeet" tuodaan esille tarvittavissa toimenpiteissä erityisesti lapset ja nuoret mutta ei ikääntyvää väestöä.

Agendasta saa korostetusti kuvan, että ikääntyvät ihmiset olisivat jonkinlaista vajaakykyistä ja hoivapalveluja tarvitsevaa joukkoa. Kuitenkin ikääntyvien joukossa on paljon aktiivisia, vaikuttamiskykyisiä ja --haluisia sekä myös jatkuvasti oppivia ihmisiä (vrt. Juhani Juntunen: _
http://www.ustream.tv/recorded/2085144_).

Agendatekstissä (sivu 10) kappaleet "Julkiseen palvelurakenteeseen ... Kansalaisen hoitotyössä ... näkökulmasta." ovat täysin yleisiä kaikkia kansalaisia koskevia. Mitä spesifistä ikääntyvien osalta pitäisi näissä yhteyksissä tuoda esille?

Oppiminen tapahtuu pääasiassa jälkeläisiltä, mutta vertaisvalmennustakin tarvitaan. Yhtenäiseen toimintamalliin pyrkiminen saattaa olla tarpeetonta koordinointia. Muutenkin agendassa uskotaan keskusohjattuun kehitysprosessiin eikä luoteta markkinatalouteen tai yksittäisten toimijoiden ideoiden vaihtoon,

Agendan ominaisuudet

Nykyisessä muodossaan digiagenda ei ole minkäänlainen kansallinen strategia-agenda, koska siinä ei ollenkaan määritellä toimintavastuita (kuka), niiden tulostavoitteita ja toteutumisen seurannan tunnussuureita (mitä), toimenpiteitä/keinoja (miten) ja aikatauluja (milloin).

Parhaimmassa tapauksessa agendajulkaisu on vain yleisluontoinen essee aiheesta. Vähintäänkin dokumentissa olisi voinut konkreettisesti esittää, mitä siitä vastuullinen ministeriö on sitoutunut tekemään omalla vastuullaan. On mahdotonta määritellä toisten toimijoiden strategioita, koska se on kunkin toimijan oma asia ja omalla vastuulla.

Kaikissa asiallisissa strategiamäärittelyissä on aina aluksi vakavasti paneuduttu olevaan alkutilanteeseen ja siihen liittyviin analyyseihin. Tässä agendassa tämä on lähes kokonaan jätetty huomiotta. Tietoyhteiskuntateeman suhteen tama olisi hyvin oleellinen aihe, koska juuri Vanhasen ensimmäisestä hallituksesta lähtien Suomen tietoyhteiskuntakehitys on ollut hyvin murheellinen, olemmehan pudonneet mailman johtavien maiden joukosta lähes kehitysmaiden tasolle. Ikääntyvän väestön teeman osalta olisi pitänyt vakavasti tarkastella, mikä on tänä päivänä tilanne ikääntyvän väestön tietoyhteiskuntakyvyissä, --aktiivisuudessa ja --mahdollisuuksissa.
Tarvittavat toimenpiteet ovat hyvin yleisluontoista tekstiä, josta puuttuu kaikki tyypilliselle strategiatekstille luonteenomainen konkretia.

Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla yhteiskunnan toimijoiden tarpeet ja odotukset.

Ikääntyneet aktiivisina kansalaisina ja palvelujenn käyttäjinä

Tavoite: Turvataan ja kehitetään ikääntyvien asemaa aktiivisina kansalaisina

Väestön ikääntyminen edellyttää tehokkaiden ja toisaalta ihmisille laadukkaiden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Samalla tulee vastata palvelujen alati kasvaviin saatavuuteen ja tuottavuuteen liittyviin vaatimuksiin. Tämä edellyttää toimintaprosessien ja palvelujen uudistamista digitaalisten käytänteiden avulla. Ikääntyvän väestön riittävät valmiudet toimia digitalisoituvassa ympäristössä on turvattava.

33 prosenttia suomalaisista yli 65-vuotiaista käyttää internetiä, kun koko väestöstä 82 prosenttia on internetin käyttäjiä. Vuoden 2020 ennusteen mukaan yli 65-vuotiaat muodostavat neljänneksen Suomen väkiluvusta, joten ikääntyneet uhkaavat jäädä yhä kasvavana väestöryhmänä tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Monet ikääntyneet kokevat tekniikan käytön hankalaksi tai eivät koe sitä itselleen tärkeäksi.

Ikääntyville ja muille mahdollisia erityistarpeita omaaville henkilöille hyvänä tieto- ja viestintätekniikan oppimisväylänä toimii vertaisoppimismalli. Iäkkäille on nykyisin tarjolla vapaaehtoistyöhön ja paikallistoimintaan perustuvaa opastusta, joissa esimerkiksi kerhotiloissa tai kotikäynneillä avustetaan laitteiden ja palvelujen käytössä. Iäkkäät ovat siten myös itse entistä enemmän vapaaehtoistyön tekijöitä eikä vain sen kohteita. Näiden hyvien toimintamallien jatkuvuus tulee turvata, sillä vapaaehtoistoiminnan ylläpitoon ja organisointiin tarvitaan resursseja. Valtakunnallinen toimintamalli perustuen hyviin käytäntöihin yhtenäistäisi hajanaista toimintaa ja mahdollistaisi toiminnan tehokasta leviämistä ja oppimista eri puolilla Suomea.
Julkiseen palvelurakenteeseen kohdistuvia paineita voidaan helpottaa digitaalisten käytänteiden avulla. Käytettävyydeltään paranevat sähköiset palvelut ja tähän liittyvä osaaminen mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittämisen. Tietojen hallintaa, kuten kirjaamista ja tiedon välittämistä sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen välillä tulee automatisoida siten, että hoitavaan työhön vapautuu aikaa ja virheriskit pienenevät.
Kansalaisten hoitotyössä apuna toimivien digitaalisten palveluiden käytettävyyden lisäksi suunnittelussa on huomioitava mm. monikielisyys niin työntekijöiden kuin käyttäjien näkökulmasta.
Hyvinvoinnin turvaaminen tarkoittaa teknologiaan tukeutuvien hoivapalvelujen lisäksi myös ikääntyneiden kokemuksen hyödyntämistä kehitettäessä välineitä ja valmiuksia aktiiviseen elämään. Ikääntyvien palveluiden kehittämisessä on lähtökohtana käytettävyys ja esteettömyys.
Älykkäiden, kustannustehokkaiden ratkaisujen levittämiseen ja käyttöönottoon (esim. etäterveydenhoito kotiin, paineanturit ja älytaulut palvelutaloissa) ikääntyvien arkielämän helpottamiseksi tulee panostaa. Riittävä opastus ja tekniset tukipalvelut on turvattava huomioiden ikääntyvän väestön erityistarpeet. Tulevaisuudessa ikääntyvien olisi mahdollista asua kotona pidempään, kun terveys- ja hyvinvointipalvelut voidaan toteuttaa kotoa käsin.
Hyvää ikääntymistä tukevista hyvinvointiratkaisuista rakennetaan kansainvälinen menestyssektori Suomelle. Ikääntyville tarkoitettujen digitaalisten palveluiden tuotteistamiseen ja oivallusten jalostamiseen on panostettava myös vientimahdollisuuksien luomiseksi.

Tarvittavat toimenpiteet

1) Etsitään innovatiivisia ratkaisuja ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin avoimien temaattisten kilpailuiden ja hakujen avulla. Samalla tuetaan yrittäjyyttä ja kehitetään markkinoita. Luodaan kannustimia sille, että tieto onnistuneista kokeiluista leviää, skaalautuu ja on hyödynnettävissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

2) Vastuutetaan taho (toimija, verkosto tai toimintaohjelma) etsimään sellaisia käyttökohteita, joissa teknologian käytöstä on eniten hyötyä ikääntymishaasteisiin vastaamisessa. Lisäksi huolehditaan, että tiedotus hyvistä käytännöistä toteutuu.

3) Suunnataan ikääntyville tuki- ja neuvontapalveluita. Vahvistetaan käytännöllistä tutkimusta (esim. toiminnalliset tilat ja käytettävyyslaboratoriot)

4) Hyödynnetään tehokkaasti julkisten palveluiden verkkoa (kirjastot, postit, yhteispalveluverkosto, oppilaitoksia), kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä tietotekniikkapalveluiden tarjoamisessa ikääntyneille sekä suunnataan tarvittavia resursseja pienhanketoiminnalle. Käynnistetään laaja-alaisena yhteistyönä ”Eläköön yhteys: avaa tietokone”- seniorihanke ja luodaan tästä valtakunnallinen toimintamalli.

5) Kootaan kotimaan ensimarkkinoilla saadut hyvät käytännöt ja konseptoidaan ne kansainvälisesti hyödynnettäviksi palvelutuotteiksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi (esim. ”eläköitymispakkaus”).

  1. Helpotetaan valtuuttamista niin, että ikäihmiset voivat turvallisesti siirtää viranomais- ja pankkiasiointia esimerkiksi lapsilleen.

Laatuseniorien puheenjohtaja
Matti Leskinen
http://laatuseniorit.blogspot.com/


0 Comments:

Lähetä kommentti

<< Home