Tapaaminen: Laatukeskuksen Suomen laatupalkintokilpailun kehittäjät
Läsnä: Laatukeskuksesta Tani Järvinen, Timo Tulonen
Laatusenioreista Matti Leskinen, Markku Ahlberg, Juhani Anttila, Herkko Pesonen
Aika ja paikka: 1.2.2010 klo 9-12, Laatukeskus
Tapaamisen tarkoituksena oli:
Miksi SLP:tä uudistetaan:
KTM:n tuki tulee pienenemään, on tultava toimeen pienemmällä budjetilla
toivotaan suurempaa osallistujamäärää – nykyisin vain 8-10 osallistujaa
halutaan parempaa vaikuttavuutta – tällä tarkoitettiin SLP:n vaikutusta suomalaisten organisaatioiden laadun nostamiseen, kilpailun pitää olla ”vetovoimainen”, kehittämisen työkalu
kilpailun pitää olla sovellettavissa myös pk-organisaatioille
kilpailu sinänsä ei ole itse tarkoitus, vaan kyseessä on kehitys-työkalu
Laatukeskuksen tarkoituksena ja tavoitteena on kansallisen kilpailukyvyn kehittäminen ja SLP on yksi työkalu siihen tehtävään
Keskustelussa esille tulleita ajatuksia ja ehdotuksia osalliatujien kirjaamina
Herkko: SLP:n kehittämistä tarkasteltava eri osapuolien näkökulmista: Laatukeskuksen, kilpailijoiden ja arvioijien näkökulmista, lähinnä vastaten kysymyksiin: ”miksi on mukana” ja ”mikä on ongelma”
toteutetaan kilpailu ”nollabudjetilla” kuten Laatuyhdistyksen alkuaikoina, omalla henkilökunnalla
pois kertakilpailusta, mennään jatkuvaan kilpailuun, vuoden lopussa julistetaan voittaja
hakemukset tehdään nettiin, jolloin vältetään mainostoimistojen tekemät kauniit hakemukset
tehdään aivan uudet kriteerit ja niitä seurataan yksi vuosi, prosesseja ja niiden tuottamia tuloksia
keskitytään ainoastaan Johtamisen laatuun – johtamisessa on paljon parannettavaa
halua olisi myös ”tulospankkiin” eli haluttaisiin hyvien prosessien ja tulosten faktatietoja kerätyiksi ja jakoon
kilpailuun esikarsinta – se olisi ilmainen osallistujille
poistetaan koko sana ”kilpailu” ja otetaan tilalle ”itsearviointi”
esillä oli arviointityökalu ”3 in 1”, joka on vapaasti käytettävissä netissä
Juhanin 7 teesiä (tulevat jakeluun myöhemmin)
Juhani:Tässä ne minun seitsemän kohtaani:
1. On ymmärrettävä, että itsearviointien ja laatupalkintoarviointien välillä on suuret erot. Panostukset tulisi olla 80% itsearviointeihin ja 20% laatupalkintoarviointeihin. Yleisnimitys laatupalkinto tai laatupalkintoarviointi on harhaanjohtava, kun on kysymys ekselenssimallien käytöstä organisaation liiketoiminnan kokonaissuorituskyvyn arvioinneissa. Pääpaino tulee olla tarkoituksissa ja prosessissa ei kriteereissä. Arviointimallit ovat suorituskyvyn arviointia varten eivät johtamisjärjestelmän malleja. Tulee tarkastella erikseen toimintaa ja tilannetta kansallisella tasolla ja organisaatioissa.
2. Tämän hetken tilanne ei ole tyydyttävä laatupalkintokilpailun kuin ei myöskään itsearviointien suhteen. Olevaan tilanteeseen tarvitaan radikaaleja muutoksia, erityisesti uudistumista, jossa keskeisenä edellytyksenä on myös vanhasta luopuminen.
3. Yhden kriteerimallin – erityisesti EFQMn – ylenpalttisesta suosimisesta pitää päästä irti. Laatupalkintokilpailun tulee perustua osallistuvien organisaatioiden itsearviointimalleihin ja johtamisprosesseihin.
4. Itsearvioinneissa tulee tukea monia erilaisia arviointimalleja ja niiden organisaatiokohtaisia räätälöintejä. Pisteytys on sivuasia, erityisesti EFQMn pisteytysmenettely on mieletön. Arviointien toteuttamisessa tulee arvostaa innovatiivisia ja erilaisia ratkaisuja. Muuten kärsii mm. “laatudiversiteetti”.
5. Suljettujen ja suojattujen sekä maksullisten kriteerien ja menettelyjen sijasta tulee tukea avoimia ja ilmaisia. Kehittämisessä tulee edistää yksittäisten organisaatioiden suljettujen ponnistelujen sijasta avointa kollaboratiivista yhteistyötä (mm. hyödyntämällä sosiaalista mediaa). Yhtenä esimerkkinä on 3in1-arviointimalli (
http://apps.facebook.com/kehittaa)
6. ISO 9000 ja muut management- ja vaatimusstandardit sekä niihin liittyvät arvioinnit ja auditoinnit tulee saada toimimaan yhteen ekselenssimallien käytön kanssa kulloinkin kysymyksessä olevassa organisaatioympäristössä.
7. Itsearviointien integrointi organisaatioiden johtamisjärjestelmään on yksi keskeisimpiä kysymyksiä. Myös laatupalkintokilpailuihin osallistuminen tulee nähdä vain organisaation liiketoimintaa kehittävänä toimintona – ei pelkästään mainos- tai markkinointikysymyksenä.
Markku:
Kolme asiaa:
- markkinointi
- Suomen laatupalkintokilpailua tulee markkinoida useilla eri tavoilla useille er tahoille, jotta kilpailu saisi sen aseman, joka sille kuuluu. Itse laatupalkintokilpailun palkintojenjakotilaisuus tulee säilyttää arvokkaana tapahtumana (TasPres läsnä), jonka tapahtuman tulee saada riittävä julkisuus - ylimmän johdon asenne
- Laatukeskuksella on neuvottelukunta, johon kuuluu 130 "Suomen suurimman ja tärkeimmän" organisaation ylin johtaja. Tässä foorumissa pitää käsitellä Suomen laatupalkintokilpailua tavalla, jolla saadaan nämä henkilöt asiasta innostumaan - laadukas kilpailu
- jos kilpailu järjestetään, niin kilpailuprosessin tulee olla laadukas alusta loppuun saakka. Jos tätä tavoitetta ei saavuteta, niin kilpailusta tulee luopua. Sinänsä kilpailusta luopuminen ei edistä laatuajattelun edistämistä Suomessa.
Matti:1) Enemmän satsausta itsearviointiin, vähemmän kilpailuun. Itsearviointi ja siihen perustuva jatkuva parantaminen on verrattavissa kuntoliikuntaan, laatupalkintokilpailu huippu-urheiluun. Kuntoliikunta parantaa enemmän organisaatioiden suorituskykyä, joskin kilpailulla on motivoiva vaikutus.
2) Jäsenten aktivoiminen ja heidän organisaatioidensa saaminen tätä kautta mukaan ensin itsearviointiin ja sitten kilpailuun esimerkiksi alueellisten karsintojen kautta.
3) Prosessin siirtäminen netin kautta hoidettavaksi, jolloin voidaan karsia turha hakemusten visuaalinen kehittäminen ja hieno painoasu.
Seuraava tapaaminen:
Seuraavaa tapaamista ei sovittu, vaan esitetyt asiat jäivät Tanin ja Timon vastuulle edelleen kehitettäviksi ja kehitettäviksi.
