KESKUSTELUA SUOMEN LAADUSTA SYYSKUUSSA 2013
Keskustelu virisi tämän aihe-ehdotuksen pohjalta:
Juhani ehdottaa tuleviin tilaisuuksiin pohdittavaksi:
ASQ:n tutkimusta, jossa Suomi sijoittuu surkeasti:
http://asq.org/global-state-of-quality/index.aspx?WT.mc_id=VU111119
On
10.9.2013 21:48, Eero Karjalainen wrote:
Olen kyllä rivissä, vaikka en valitettavasti päässyt kokoukseen. Valmistelun ensi viikolla olevaa koulutustilaisuutta. Olen mielenkiinnolla seuraillut kilpailukykypuheita. Näyttää siltä, että laadulla ei ole osuutta, vaikka kilpailukykyveturiemme suorituskykyindeksit pyörivät 0,2-0,5 välisessä ja ASQ sijoittaa meidät lähes viimeiseksi. Tulee mieleen 80-luvun tutkimukset, jossa taisimme olla Kiinan jälkeen huonoimpia.
Mietin, mikä meni pieleen 80-luvulla. Emmekö saaneet mitään aikaiseksi 20-vuodessa? Sitä viljaahan nyt niitämme! Mitähän se Juran sanoikaan.
Yritän päästä tilaisuuksiin. Kuten huomaatte, en ole vielä luovuttanut, vaikka eläkeikä ja tytär ja vaimo hätystelevät. Pyydän rapuja mökillä ja teen DoE matskuja. Huomenna pitäisi saada lähtemään. Siksi en ehtinyt tapaamiseen!
On 11.9.2013 8:31, Elina Mäkinen wrote:
Kyllä
te laatugurut olette paljon saaneet aikaan viimeisten 20-vuoden
aikana! Lukematon on se organisaatioiden määrä, jossa sähläämisen
sijasta tehdään asioita järkevämmin ja tuottavammin. Se vaan ei
ole median mielestä mielenkiintoista. Nyt kun on tutkimustuloksia,
jossa ei ole pärjätty, niin saadaan palstatilaa. Ei saa silti
unohtaa, että niitä erinomaisia organisaatiota täältä kyllä
löytyy ja niitä täytyy tässä ajassa muistaa nostaa esiin.
Huonojen
tutkimustulosten hyvä puoli on se, että perusasiat kiinnostavat
taas, otetaan siitä kaikki ilo irtiJ.
On
11.9.2013 10:39, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hei,
Otetaan
nyt vaan peili kauniisti käteen. Elokuussa 1987 Hesari kirjoitti
koko sivun artikkelin, kun silloinen Suomen Pankin pääjohtaja
kirjoitti rahan ja ihmisten liikkumisen autuudesta. Globalisaatio sai
uutta polttoainetta. Olen ollut tilaisuudessa seurata Suomen
Laatupalkintokilpailua läheltä vuosina 1995-2012. Tulee mieleen
menestyminen piirikunnallisissa. Ainoa tähti Eurooppakisassa on
Nokia, joka menestyikin loistavasti.
Jos
haluamme menestyä, tulee rimaa nostaa reippaasti. Tosin
laatuammattilaisina tiedämme, että vain hallituin askelin tehty
kehitys tuo pysyvää tulosta. EFQM kriteeristö on edelleen erittäin
hyvä mittari strategisen kyvykkyyden arviointiin. ”Tosiuskovaisten”
joukko on Laatukeskuksen hyvistä ponnisteluista riippumatta turhan
pieni. Mitä on laatukoulutus kouluissa, 2-asteen oppilaitoksissa?
Muutama amk ja yliopisto näyttää yrittävän.
Hallitus
toimii erinomaisena esimerkkinä miten kehitystä tehdään rajoja
siirtelemällä (kehitetään siiloja – kuntarajat, sotealueet,…),
kun kaikki tiedämme, että kehitys tulisi tehdä prosessien
hallintaa ja tasoa parantamalla ja mieluummin ennakoivia
toimenpiteitä kuin virheiden paikkaamista.
On
11.9.2013 11:24, Markku Kylmänen wrote:
Tervehdys!
Hyvät
kommentit Elina ja Teuvo!
Osaltamme
meidän tulisi/voisimme, viitaten Eeron pitkään esillä pitämään
laadun peruskoulutuksen puutteeseen ja Anttilan Juhanin havaintoihin,
yhdistää voimiamme ja lähteä tekemään osaltamme jotakin.
Koulutuslaitoksen
kanssa tai sitten jollakin mielekkäällä tavalla erikseen – Young
Heart Quality Academy…tms.!
Nuorestahan
se vitsa… ja niin edespäin, mutta karmeinta on se, etteivät
suomalaiset johtajat todellakaan ymmärrä näitä asioita. SILLE kun
jotakin voisi, laajemmin kuin yksi kerrallaan taivutellen ja
projektoiden.
Mutta
– voimmeko tehdä jotakin?!
On
11.9.2013 11:26, Elina Mäkinen wrote:
Hyvä
TeuvoJ!
Itsekin
aina ihmettelen (myös ääneen asiakkaille), että miksi suomalaiset
organisaatiot eivät osallistu Euroopan tasolla EFQM tai vastaaviin
ulkoisiin arviointeihin.
Nostaisin
rimaa, minäkin ja lisäisin nopeasti laatujohtamisen työvälineiden
osaamista liittämällä ne osaksi kaikkea perusopetusta. Sitähän
mä yritin jo 90-luvulla Laatutenavat hankkeella.
Täytyy
erittää fiksummin. Jospa se kärpänen keitossa olisi nyt tarpeeksi
uinut ympyrää.
On
11.9.2013 11:29, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hyvä
Markku, Jos emme me, niin ketkä? Isänmaa kutsuu! Johtajat
tekevät oikeita päätöksiä, kun saavat oikeaa tietoa! Nyt
johtajat kuuntelevat tietoa, joka vaikuttaa kvartaalin tulokseen (ja
oman pallin vakauteen). Johdon herättely on varmasti erittäin
haastavaa ja taitolaji.
On
11.9.2013 11:40, Elina Mäkinen wrote:
Näittekö
muuten Ylen Suoran linjan Suomalainen laatu:
sutta vai sekundaa?
Yle
on ollut muutenkin aktiivinen. Tällä viikolla joka päivä tulossa
asiaa laadusta.
Myös
Kauppalehteen tulossa juttuja syksyn aikana. Seuratkaa ja
kommentoikaa ja me tietysti yritetään vinkata ja laittaa
kotisivuilla ja faceen näkyviin.
On
11.9.2013 12:00, Anne Koskinen wrote:
Hei.,
Päätin
jatkaa tai oikeastaan päivittää vanhoina päivinäni akateemisia
opintojani Aalto yliopistossa, ja ainakaan Kauppakorkean puolella,
jossa osallistun Johtamisen laitoksen
Entrepreneurship-maisteriohjelmaan, ei näy olevan mitään viitteitä
laatuun tai laatujohtamiseen opetusohjelmissa.
Huomasin
myös työelämässä, että nuorempi sukupolvi ei ymmärrä
eikä ole kiinnostunut johtamisjärjestelmistä enää samalla lailla
kuin me viime vuosituhannen sankarit.
Lobbaus
opetusalaan voisi olla yksi haasteemme
On
11.9.2013 13:57, Teuvo Kaikkonen wrote:
Hei,
Ollaan
optimistisia. Ehkä ”laatuvitamiinit” on sekoitettu muiden
teemojen sekaan. Odotan kommenttejasi kurssin jälkeen.
Laatu
on asennekysymys ja sen vuoksi ennakoiva työ tulee aloittaa kotona
ja tarhoissa. Korjaavissa toimenpiteissä kysymys lienee ”miten
vanha koira oppii vielä uusia temppuja?”. Ratkaisujen tulee olla
rohkaisevia onnistumisen esimerkkejä ei möröillä pelottelua tai
piiskaa. Markkinat ovat aina oikeassa.
On
12.9.2013 23:43, Eero E. Karjalainen wrote:
Tervehdys
Jatkan vähän keskustelua, kun Lahtea koski "suruuutinen" eilen tiistaina. Scania sanoi irti vuonna 2014 päättyvän sopimuksen linja-autojen korien valmistuksesta ja siirsi valmistuksen Puolaan ja yli 200 henkilöä jäi työttömäksi. Yritys hakeutui konkurssiin. Kun olen jotenkin sekaantunut asiaan, en voi muuta kuin todeta että se laatu se laatu. Scania yritti ja yritti ja esitti mallia muutaman vuoden (ja minäkin) ja auditoi, mutta kun Suomessa on kaiken taitavat "huippuammattilaiset". Muuten arvostelun ja neuvonnan (ammattimiesten) seurauksena yritys irtisanoikin laatupäällikön, joka juuri oli valmistunut BB-kurssilta. Onneksi verohallinto palkkasi hänet välittömästi. Ja nyt 1,5 vuoden päästä olemme tässä. Enempää en halua tästä mainita. Yritys oli hintakilpailukykyinen, jos joku tuntee Lahden tilanteen. Katsokaapa asuntojen hintoja. Palkkataso sama. Kukahan uskaltaisi laittaa kyseenalaiseksi ELY-keskusten "ammattikurssit" ja sieltä valmistuvat. Valmiita ammattilaisia? Tässä polttaa kyllä sormensa!
Haluaisin tuoda esille edesmennen isäni (oli UPOn protopajan etumies, joka valmisti osastollaan kaikki liesi, pesukone, jääkaappi ym protot) mielipiteen ammattimiehestä. Kun joku mainitsi hänelle olevansa ammattimies/nainen hän totesi (1972), että täällä Upolla on 8500 työmiestä ja naista, mutta tokko annattimiestä/naista. Sitten hän totesi että yhtä hän epäilee ammattimieheksi! Ketä, sitä isä ei sanonut, mutta virnuili silloiselle pääjohtajalle Tammivuorelle. Olin muuten paikalla harjoittelemassa. Hän ei hyväksynyt "kurssin käynyttä" saati 40 vuotta työskennellyttä ammattilaiseksi. Siihen tarvitaan enemmän. Meillä näyttää nykyisin 2 viikon kurssin käynyt olevan jo ammattilainen ja mestari, joka tekee "huippulaatua" 30 % sudella, jota ei voi asettaa edes kyseenalaiseksi. Olisiko kyse "ammattiylpeydestä" vai "ammattialemmuudentunteesta"? (Tämä koskee myös nokialaisia, joita satuin kouluttamaan). Työläisiä ovat niin duunarit kuin insinöörit, joista jostakin voi tulla ammattilainen, mestari.
Olisiko kansainvälisessä laatuvertailussa kysymys ammattilaisten vertailusta samoin kuin ammattilaisjalkapallossa. Meillähän on jalkapallossa ammattilaisten huuhkaja (vai pöllö) joukkue. Olemmeko tässä ammattilisranking- ryhmässä joku 70-80 paras. Miten on työelämän ammattirancking? Mikähän se Pisa tutkimus on? Meidän laatutaso (laaduttomuustaso) lasketaan prosenteissa tai kymmenissä prosenteissa kun pitäisi olla ppm-tasossa! Ongelma on, että porukat eivät tiedä mitä tehdä. ISO, EFQM. laatupalkinnot, eivät kerro, mitä tehdä. Ne mittaavat mitä on tehty!
Ps. Sain muuten 12 rapua!
On
13.9.2013 8:50, Markku Kylmänen wrote:
Huomenta!
Hemmetin
hyvä ja valitettavista lähtökohdista realiteetit kuvaava kommentti
Eero! Satun itsekin Lahden Autokoria tuntemaan!
Täysin
samat ajatukset!
Hyvään
laatuun, todelliseen osaamiseen, erinomaisuuteen…. mestaruuteen ja
jatkuvasti parempaan pyrkimiseen tavoittelevia johtajia mutta myös
noita työntekijätason ammattilaisia puuttuu… ehkä 60-80
%!. Kuvitellaan osaavamme ja olevamme hyviä… kun ”kivasti
menee eikä tarvitse rehkiä liikaa”.
Jos
asiakasta ei kuuntele oikeaan aikaan, ei sitten tarvitsekaan kun
niitä ei ole!
No,
hyvä että sait edes rapuja!
On
13.9.2013 9:11, Tani Järvinen wrote:
Perjantaita,
olen
ilahtuneena seurannut keskustelua. Olen ehdottomasti samaa mieltä,
että laatuammattilaisten on todella nyt yhdessä kannettava kortensa
kekoon ja vaikutettava vallitsevaan tilanteeseen.
Olemme
saaneet hieman avatuksi keskustelua median piirissä sekä mm.
Teknologiateollisuus ry:ssä. Tätä on syytä hyödyntää ja viedä
sanomaa eteenpäin laajemmin.
Rakenteelliset
ratkaisut ovat tärkeitä mutta ovat myös pitkä tien päässä.
Laatuun vaikuttamiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn edistämiseen
tarvitaan vain johdon tahtotila, ymmärrys asiasta ja hihojen
kääriminen tekemisen aloittamiseksi.
Itselläni
tärkeänä tehtävänä tämän syksyn ja talven aikana tavata
Suomen Laatuyhdistyksen jäsenistön ylintä johtoa ja viedä siellä
viestiä eteenpäin.
Syyskuisen
aurinkoista viikonloppua kaikille.
On 8.10.2013 20:43, Eero E.
Karjalainen wrote:
Tervehdys
Valitettavasti en pääse tilaisuuteen. Olen "stagella" ja opetan BB-kurssilaisille (2. jakso) mittaustekniikkaa tämän viikon.
Haluaisin kuitenkin tuoda oman vaikutukseni ja kantani asiaan Jussin alustuksen pohjalta.
Kun kysyn opiskelijoilta, miksi olemme häntäpäässä vastaus on usein: Suomalaiset ovat rehellisiä! Tähän en oikein usko. Sen vastaväite on, että kaikki muut maat ja kansalaiset ovat epärehellisempiä?!
Uskon kyllä lukuihin ettei ISO:a eikä muutakaan käytetä, joskaan en ole tehnyt tilastoa ISO:n käytöstä. Miksi sitten ISO:a ja erityisesti ISO 9001/2000/2008 ("prosessin ohjausstandardi) ei käytetä, mutta mielestäni ISO 2003/1987/1993 kyllä käytettiin ("tarkastusstandardi"). Johtajille on tuttua ja turvallista selvityttää reklamaatioita ja tarkastuttaa tuotteita ja tätä yrityksissä vaaditaan ja kyllä sitä tehdäänkin.
Olen yllättynyt, että DI-tasoiset ihmiset eivät tunnista erilaisia laatusysteemejä (Quality Management System), jotka voidaan jakaa ja luokitella liitteen mukaisesti (eräs looginen jako, muitakin on: tuote, prosessi, informaatio) 5 eri tasoon, jossa prosessin ohjaus (SPC) eli stabilointi näyttää olevan tuiki tuntematonta vai sanonko täysin. Nytkin edessäni (kun pidätte kokousta) on leegio isojen suomalaisten yritysten kehitys- ja laatuihmisiä (liikevaihtoa ehkä 3-4 miljardia €), jotka eivät tiedä, mitä on prosessin ohjaus (SPC). Miten joku voisi käyttää asiaa, jota ei tunne ja jota korkeakoulut tai amk ei opeta. Siirros vaatii transformaation ja siirryttäessä tasolta toiselle virheiden määrä (vaihtelu) laskee "dekadin" ja laatu- ja tuottavuustaso nousee. Löysin USA:sta mukavat pari diaa, josta ilmenee eri systeemien tasot sigmoissa ja odotettavat saannot/virhemäärät. Pitävät hämmästyttävän hyvin paikkansa. Systeemi määrittelee laadun, ei ammattitaito!
Suomalaiset eivät tahdo päästä "formaalista systeemi lähestymistasosta" eteenpäin. Minulle esitellään yrityksen n. 70 % virhetasoja ja vastaavia toimistusvarmuuksia! Ja näitä riittää sadoittain. Teetän jokaisella projekteja (Lean/GB/BB/SPC jne). Lohdutukseksi voi kyllä todeta, että uusimmassa Quality Progress lehdessä 9/2013 todetaan Harward Business Schoolin tutkimuksen mukaan 916 organisaatiota, jotka käyttivät ISOa, hyötyivät siitä ja 17849 ei hyötynyt. Siis 5 % HUH. Voiko epäonnistuminen olla suurempaa, vaan tämänhän Deming jo kertoikin kirjassan The new Economics.
On meillä toki mahdollisuuksia. Aika "simppelisti" ja nopeasti saamme hyviä tuloksia. Ajattelin konkretisoida asiaa PRT-forest-konsernilla ja siellä Piklas ikkunatehtaalla ja Mellano ovitehtaalla. He julkaisivat Puuliiton äänenkannattajassa "Särmä" artikkelin kehityksestä (transformaatiosta) ja lopussa on dia, josta näkyy luettelo nopeasta parannuksesta heidän toisessa yksikössään. Toki nämä ovat luottamuksellisia tietoja.
Mutta Jussin kysymyksiin/johtopäätöksiin:
1. Suomalaiset eivät ole pystyneet muuttamaan toimintaansa laadussa ennaltaehkäisyn syyntaan - ottamaan käyttöön ISO 9001/2000/2008.
Laatutoiminta on syyttä saanut huonon maineen ja ajettu alas. Katsokaa, mitä Montgomeryn mukaan pitäisi harrastaa. 4. dia vasen laita. Arvatkaa, osaavatko DI, ins ja johtaja nämä tekniikat!
2.Organisaatiot eivät ymmärrä koko laatufilosofiaa. Olemme n. 20-30 vuotta jäljessä kansainvälistä kehitystä. Emme ole laadullisesti kilpailuukykyisiä ja samalla emme myöskään korkeiden laatukustannusten myötä kilpaile tasaväkisesti kustannuksissa/hinnassa.
3. Standardit (ISO) ovat liian kryptisiä. Niistä ei Erkkikään (olen Eero) ota selkoa. Toimivat kyllä hyvin, jos on pohjatieto ja koulutus, mutta muuten ei. Olen lueskellut uutta ISO 9001/2015 draftia. Kukahan osaa suomalaiselle selittää, että improvement ei ole korjausta. Huomatkaa, että lääkäri ei paranna, mutta kansalaiset kuvaavat tätä lääkärin väliintuloa parannukseksi (healt care!?)
4. Laatukeksukselta toivoisin yliopistotasoista "kovaa" laatukoulutusta, kun nuo TuTa (tuotantotalous) yksiköt eivät sitä tee. Pidän myös virheenä kampanjoita, jossa laatua ns. motivoitiin. Se luo mielikuvan suomalaiseta ylivoimaisesta laadusta! (Vertaa Pohjois-Korean ihanneyhteiskuntaan) Laatupalkinnoista ja niiden hyödystä olen myös vähän skeptinen. Kokonaisuutena vaikea strateginen suunnittelu Laatukeskuksella edessä, jos mielivät vaikuttaa tehokkaasti. Tarvitaan myös leveämpiä hartioita ja laajaa ymmärrystä. Ehkä tässä missio!
5. Onko meillä laadunhallinnan koulutusta? Tätähän me emme saaneet pystyyn tai en (tarkoitan kaikkia ammatillisia koulutuslaitoksia). Lähdimme väärästä päästä 80-luvulla. Olisi pitänyt tehdä opettajille koulutuspaketteja eikä keskittyä tohtoreihin ja professuuriin. Opettajat eivät pysty tekemään kurssiohjelmaa ja sisältöä koulutukseen syystä tai toisesta. Toistavat vain kryptistä ISO:a ja sen loputtomia luetteloita kirjauksista ja tehtävistä ymmärtämättä mitä sen on. Voisivat kokeilla ja yrittää implementoida ISA:a niin, että toiminta todella parantuu.
Pyydän nöyrimmästi anteeksi, että en voi osallistua kokoukseen. Vielä se eläkeaika joskus koittaa. Ehkä?
Terveisin
DI Eero E. Karjalainen
….................
On 8.10.2013
23:44, Teuvo Kaikkonen wrote:
Tervehdys,
Kiitos
Eero asiantuntevasta panoksestasi torstain keskusteluun. Oletan, että
kaikki mukana olevat tutustuvat tähän Eeron pakettiin.
Lyhyt
kommenttini laatupalkintokriteereistä strategisen kyvykkyyden
arviointityökaluna. Suomalaiset voittajat ovat päässeet
harvoin yli 600 pisteen. Nokia voitti Eurooppakisan vuonna 2001 800
pistellä . 90-luvun loppupuolella seminaareissa mainittiin, että
yli 900 pisteen organisaatioita oli maailmassa muistaakseni 30,
joista lähes 4 oli USA:sta ja loput Japanista.
Ystävällisin
terveisin,
Teuvo
…..................
On
9.10.2013 9:59, Elina Mäkinen wrote:
Olen
usein miettinyt, mistä se suomalaisten organisaatioiden lasikatto
noissa pisteissä johtuu. Puuttuuko kykyä vai rohkeutta katsoa
tulevaisuuteen, vaiko kykyä ja rohkeutta yksinkertaistaa ja
selkeyttää.
Olen
vuonna 2012 päässyt arvioimaan yli 750 pisteen organisaation
erittäin asiantuntevan arvioijaryhmän jäsenenä. Pääarvioija on
tehnyt arviointeja 17 vuotta – häneltä löytyi rohkeutta nostaa
asioita esiin ja kykyä nähdä mistä todellisuudessa organisaation
erinomaisuus rakentuu.
Se
helppous ja selkeys ja kaiken tekemisen strategialähtöisyys kulkee
ikuisena ”ilona” mukanani, kun näistä asioista jankutan.
Eero
suuri kiitos sekä materiaalista, että kommenteista. Jatketaan
keskustelua ja tehdään jotain konkreettista hyvää porukalla, että
saadaan laatuosaaminen pidettyä hengissä, pinnalla, puheissa ja
teoissa.
t.
Elina
…..............
Hei,
valitettavasti en minäkään pääse mielenkiintoiseen kokoukseen.
Olen samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa. Käytännön
liikkeenjohdon näkökulmasta täydentäisin vielä:
- johdon ymmärrys kestävän ja jatkuvan parantamisen filosofiasta hämärtynyt tai puuttuu kokonaan.
- laatu on delegoitu erillisfunktioksi, ja johdon sitoutuminen ja oma esimerkki silloin puuttuvat.
- en näe ainakaan Aallon tiedekorkeakoulussa koulutusta yllämainittuun, mistä olen todella yllättynyt.
- systemaattista laatutyötä johtamisen tukena on vaikeaa ylläpitää, saati kehittää ilman teoriapohjaa ja sen filosofista pohdintaa.
- laatua ei arvosteta Suomessa, koska sitä pidetään meillä itsestäänselvänä, mikä ei ole totta, kuten kollegat alla toteavat.
Joten lobbaamaan ja vaikuttamaan nyt, provokatiivinen alkumediasointi kilpailukyvyttömyydestämme ja laaduttomuudestamme paikallaan ja hyvin ajankohtainen keskustelun aihe.
Hyvää kokousta teille muille
Anne, MSc- opiskelijana taas pitkästä aikaa
PS. health care on terveyden hoitamista, en katsoisi sitä vielä parantamiseksi;)
- johdon ymmärrys kestävän ja jatkuvan parantamisen filosofiasta hämärtynyt tai puuttuu kokonaan.
- laatu on delegoitu erillisfunktioksi, ja johdon sitoutuminen ja oma esimerkki silloin puuttuvat.
- en näe ainakaan Aallon tiedekorkeakoulussa koulutusta yllämainittuun, mistä olen todella yllättynyt.
- systemaattista laatutyötä johtamisen tukena on vaikeaa ylläpitää, saati kehittää ilman teoriapohjaa ja sen filosofista pohdintaa.
- laatua ei arvosteta Suomessa, koska sitä pidetään meillä itsestäänselvänä, mikä ei ole totta, kuten kollegat alla toteavat.
Joten lobbaamaan ja vaikuttamaan nyt, provokatiivinen alkumediasointi kilpailukyvyttömyydestämme ja laaduttomuudestamme paikallaan ja hyvin ajankohtainen keskustelun aihe.
Hyvää kokousta teille muille
Anne, MSc- opiskelijana taas pitkästä aikaa
PS. health care on terveyden hoitamista, en katsoisi sitä vielä parantamiseksi;)
On 9.10.2013 19:59, Herkko Pesonen
wrote:
Matti moi!
Yritin lisätä blogin
loppuun pari kommenttia, mutta en saanut jätettyä niitä, hirveätä.
Mutta seuraavaa mieltä olin ja olen edelleen:
Pari viime hetken kommenttia:
* laatu lähtee yksilön halusta tehdä laatua, laatu on asennekysymys
* on saatava laatukoulutusta, erityisesti johdolle (kuten talouskoulutusta)
* kvartaalitalous pohjautuu taloustietoihin, joista palkitaan tai rangaistaan, laatutietoihin ei oteta kantaa
* auttaisiko hyvät esimerkit nopeammin kuin panostus koululaisiin, koulutusalueeseen
* Eero mainitsee, että ISO, EFQM jne mittaavat, mitä on tehty, totta se on -> siis laatuennusteita kehittämään, kuten on talouden ennusteet
* laatuammattilaiset nostettava talousammattilaisten rinnalle
Terveisin
Herkko
Pari viime hetken kommenttia:
* laatu lähtee yksilön halusta tehdä laatua, laatu on asennekysymys
* on saatava laatukoulutusta, erityisesti johdolle (kuten talouskoulutusta)
* kvartaalitalous pohjautuu taloustietoihin, joista palkitaan tai rangaistaan, laatutietoihin ei oteta kantaa
* auttaisiko hyvät esimerkit nopeammin kuin panostus koululaisiin, koulutusalueeseen
* Eero mainitsee, että ISO, EFQM jne mittaavat, mitä on tehty, totta se on -> siis laatuennusteita kehittämään, kuten on talouden ennusteet
* laatuammattilaiset nostettava talousammattilaisten rinnalle
Terveisin
Herkko
Kirjoitti Matti Leskinen @ 08:30
2 kommenttia
