tiistaina, maaliskuuta 16, 2010

Hoivaa osana yhteiskunnallista konsernia

Kuvat kasvavat klikkaamalla
Tämä ensimmäinenkin näkyy


Anne Koskinen aloitti esittelemällä Helsingin Diakonissalaitoksen historian perustajan Aurora Karamzinin ajoista nykyiseksi yhteiskunnalliseksi konserniksi.

Annen johtama Hoiva Oy tarjoaa ikääntyneille vaihtoehtoja kuntouttavasta hoidosta pitkäaikaiseen hoivaan ja ohjaukseen. Hoivan oma ohjaus perustuu EFQM-itsearviointiin ja hoidon vaikuttavuuden arviointiin RAI-menetelmällä. Tutustu Hoivaan peruteellisesti sivukartan kautta.




Kartta suurenee luettavaksi klikkaamalla

Hoivan prosessikartta herätti kiivaan väittelyn erilaisista tavoista hallita prosesseja. Ilmeisesti tähän on itsekukin paneutunut innolla ja intohimolla työuransa aikana.

Juhani Anttila esitteli tulevaisuuskyselyn vaihetta. Sovittiin, että Juhani pyytää läsnäolleilta 10 tärkeätä asiaa ja kokoaa niistä seuraavaan kokoukseen uuden version.

Laatuyhdsityksen alumnitoiminnasta Anne ja Salme ovat valmistelleet ensimmäisen version.
Sitä voi kommentoida, Salme ja Elina jatkavat kehittelyä.

Seuraavassa kokouksessa 13.4. klo 12 Suomalaisella Klubilla käsitellään alumnitoimintaa ja tulevaisuuskyselyä sekä perehdytään yhteiskuntavastuuseen Juhanin alustuksen ja BM-klubin Hki4 yksilön yhteiskuntavastuuta käsittelevän työn kautta.

Hoivassa olivat läsnä Anne Koskinen, Timo Tulonen, Pekka Niiranen, Juhani Anttila, Liisa Jouttimäki, Matti Leskinen, Juha Söderlund ja Osmo Koli.







perjantaina, maaliskuuta 12, 2010

LAATUYHDISTYKSEN ALUMNITOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN


Anne Koskinen, Salme Sundqvist

Ehdotus 12.3.2010, käsitellään Laatuseniorien kokouksessa 16.3.2010

LAATUYHDISTYKSEN ALUMNITOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN


1 Tausta

Laatuseniorit ovat saaneet toimeksiannon Laatukeskukselta tehdä ehdotus alumni-toiminnan käynnistämisestä. Toimintaa koordinoi Laatuseniorit-jaos, ja alumni-toiminnan imago kytketään tiukasti Laatukeskukseen.

2 Miksi alumni-toimintaa?

  1. Kokeneiden laatuasiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen

  2. Laatuajattelun kehittäminen ja vuorokeskustelun ylläpitäminen

  3. Laatukeskuksen imagon vahvistaminen ja jatkuvuuden ylläpitäminen

3 Hyödyt alumniksi liittymisestä

  1. oman osaamisen jatkuva kehittyminen

  2. verkostoituminen ja vuorokeskustelu

  3. etuuksia (lehdet, koulutukset, seminaarit, tilaisuudet….)

4Alumnitoiminnan organisointi

  1. Osa Laatukeskuksen toimintaa

  • budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksytetään Laatukeskuksessa

  1. Laatuseniorit valitsevat keskuudestaan alumnitoiminnan vastuuhenkilöt, jotka vastaavat alumnitoiminnan suunnittelusta, budjetista, toiminnasta ja seurannasta sisältäen jäsen- ja varainhankinnan

  2. Yhteistoiminnan linkittäminen aluejaosten kanssa

5 Jäsenhankinta

Pohjana Laatukeskuksen jäsenrekisteri

  • yksityishenkilöt

  • kannattavat jäsenet

  • yhteisöt, yritykset sponsoreiksi


Selvitetään potentiaalin määrä ja sen pohjalta määritellään tavoite vuodelle 2013.

Laatuyhdistyksen kunniajäsenten aktivointi


6 Missio: Vanhan osaamisesta pohjaa uudelle kehitykselle…..ideoitava

7 Toimintasuunnitelma

  1. kyselyn järjestäminen jäsenrekisterissä oleville ja kunniajäsenille.

  2. Toiminnan resurssointi (henkilöt, eurot)

  3. Viestintäsuunnitelma

    1. logo- ym. tunnisteet, julkitulo

    2. sidosryhmätapaamiset

  4. Tapahtumakalenteri

    1. yhteistyö opetusorganisaatioiden kanssa (osaksi yliopistojen tutkintovaatimuksia, luennoitsijana toimiminen ja oma täydennyskoulutus, stipendit, goaching)

    2. yhteistilaisuudet

    3. Kampanjat (myytävät tuotteet, palvelut)

  5. Varainhankintasuunnitelma

    1. Yhteistyökumppanien nimeäminen

  6. Alan kehittämissuunnitelma

    1. tutkimustoimintaan osallistuminen

    2. koulutussuunnitelma

    3. kansainväliset kontaktit

    4. mentorointi

  7. Budjetti


Tutustu Helsingin yliopiston Alumniyhdistykseen tästä.





torstaina, maaliskuuta 04, 2010

Tietotekniikkaa ihmisille - ikääntyvillekin

Jaaja Leikaksen väitöskirja "Life-Based Design. A holistic approach to designing human-technology interaction" esittää, että tarvitsemme moniulotteista ja kokonaisvaltaista näkökulmaa ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Sen avulla voimme ymmärtää, mitä teknologia todella voisi tarjota ihmisille sekä missä muodossa ja millä ehdoilla sitä oltaisiin halukkaita käyttämään. Tässä kirjassa on käytetty esimerkkinä elämälähtöisestä suunnittelusta ikääntyville suunnatun teknologian suunnittelua.