Ikääntyvien hyvinvoinnista ja ISO 9000 –standardisoinnista laatuseniorien joululounaalla

Aika ja paikka: 19.12.20012, Helsingin Suomalainen Klubi

Osanottajat: Markku Ahlberg, Juhani Anttila, Jorma Hotanen, Matti Leskinen, Risto Nevalainen, Herkko Pesonen, Tuomo Sirkiä, Juha Söderlund

 








Ikääntyvien hyvinvoinnista

Juhan alustuksen pohjalta keskustelimme Elsie-palvelutalon ikäihmisten hyvinvoinnin mittaamisesta, josta senioreilta oli pyydetty ajatuksia edellisessä kokouksessamme. 

Juhani esitti, että kun laatuammattilaisilta pyydetään ammattiapua, meidän myös pitää ottaa asiassa lähtökohdaksi ammattimainen ote. Hän esitti systemaatisen lähestymistavan organisaatioiden suorituskyvyn hallintaan.  

Yleisinä ongelmina mittaustoiminnassa on, että toiminnalta puuttuu järjestelmällinen teoriaperusta, mitataan sattumanvaraisesti esille tulleita aiheita, mitataan helppoja aiheita, mitataan liikaa eikä mittauksilla ole määrätietoista tarkoitusta kyseisen organisaatiokokonaisuuden liiketoiminnan kannalta eivätkä mittauksilla saadut tulokset johda tehokkaisiin toimenpiteisiin. Mittausia tarvitaan käytännössä tasapainoisesti monelta ei alueelta ja useita eri tarkoituksia varten.

Mittaamisen lähtökohtana metrologinen perusta (ks. edellä mainittu viiteteksti), josta tulisi sitten edetä vaiheittain loogisesti mittaamiseen.

1.     Lähdetään liikkeelle niiden ilmiöiden tunnistamisesta, joista ollaan liiketoiminnassa kiinnostuneita. Esillä olevassa Elsie-tapauksessa on tällä kertaa kiinnostuksen aiheena olevana ilmiönä on palvelutalossa hoidettavana olevien ikäihmisten hyvinvointi.

2.     Seuraavana vaiheena on selvittää, millä tunnussuureilla em. ilmiötä ja sen tilaa  voi kuvata jollakin sopivalla mittaskaalalla. Vaikeutena tässä tapauksessamme on, että hyvinvointi, iloisuus, tms. ovat yksilöllisiä asioita eivätkä välttämättä näy eri henkilöillä samalla tavalla tai jopa niiden havaitseminen ulkopäin voi olla lähes mahdotonta. WHO:n elämän laadun WHO-QOL-100 –mittarissa on kuusi ulottuvuutta: 1. Fyysinen terveydentila (esim. energisyys, kipu, unenlaatu) 2. Psykologinen terveydentila (esim. ajattelu, oppiminen, keskittyminen, tunteet) 3. Toimintakyky (liikuntakyky, päivittäiset toiminnot, työkyky) 4. Sosiaaliset suhteet (parisuhde, ystävyyssuhteet, seksuaalisuus, lähiympäristön tuki) 5. Ympäristö (ansiotulot, palvelujen toimivuus, harrastusmahdollisuudet, kotiolot) 6. Arvot (uskonnollisuus, asenteet, maailmankuva).  Tällaisen hyvinvoinnin määrää voitaneen arvioida esim. nelitasoisella asteikolla.

3.     Tämän jälkeen hyvinvoinnille voidaan asettaa tavoitteita tai odotuksia yksilöiden ja ryhmien osalta.

4.     Vasta tämän jälkeen on tarkoituksenmukaista lähteä pohtimaan mittaamista. Mittaaminenhan tarkoittaa juuri sitä, miten todellisuudesta voisimme saada havaintotietoa valitsemallemme tunnussuureelle. Meidän tapauksessamme luonnollinen mittaustapa olisi ulkopuolisen havainnointi niin, että havainnointi itse ei paljoa häiritsisi mitattavia. Olisi syytä olla jokin systematiikka, jolla tietoa kerätään. Hoitotalossa voisi olla ristiin havainnointia, ts. jonkin toisen alueen henkilöt seuraisivat toisen alueen toimintaa. Havainnoitsijoita olisi syytä olla vähintään kolme ja suositeltavasti neutraaleja henkilöitä, joilla ei ole “oma lehmä ojassa”

Saatuja mittaustuloksia pitäisi tarkastella ryhmässä kriittisesti, mm. arvioida epävarmuustekijöitä, hajontaa, jne. Mittauksista pitäisi tehdä johtopäätökset ja niiden perusteella ryhtyä tarkoituksen mukaisiin toimenpiteisiin.

Mittaamisilla on monenlaisia erilaisia tarkoituksia. Ne pitäisi ollaa kirkkaasti selvillä jo ennenkuin ryhdytään mittaustoimenpiteisiin (ks. em. viiteteksti). Tarkoitukset ja sen mukaan myös mittaustavat voivat muuttua ajan suhteen. Tässä meidän tapauksessamme olisi mitä ilmeisemmin ensimmäisessä vaiheessa parasta olla tavoitteena vain yleistiedon hankkiminen ko. tilanteesta, jotta voitaisiin ryhmyä suurempiin jatkotoimenpiteisiin.

ISO 9000 –standardisoinnista

Markku piti alustuksen ISO 9001 –standardin tänä vuonna käynnistyneestä uudistustyöstä. 

Markku iso 9001 from Juhani Anttila

Juhani kertoi miten asia oli edistynyt viime kuussa Pietarissa pidetyssä ko. standardisointivastuukomitean kokouksessa.

• Standardista on tulossa vuoden 2012 loppuun mennessä työryhmäluonnos.
• Yksi merkittävä standardin perusta on ISO 9000 laadunhallinnan periaatteet (Quality management principles), jotka on myös uudistettu tätä työtä varten. (Oikea suomenkielinen ilmaisu käsitteelle 'quality management' on 'laadunhallinta' ja 'quality management system' 'laadunhallintajärjestelmä')
• Uusi harmonisoitu kaikkia hallintajärjestelmästandardeja koskeva tekstirakenne sekä yhdenmukaistetut peruskäsitteet ja määritelmät (nämä on julkaistu ISO Direktiivien liitteenä Annex SL, ja niitä ollaan myös kääntämässä suomenkielelle) on hyvin merkittävä perusta standardin ISO 9001 uudistuksessa.
• Standardin tavoitteet ja laadinnan periaatteet on kirjattu suunnitteluspesifikaatioon, jossa on hyvin haasteellisiksi tavoitteiksi esitetty mm.:
• Otetaan huomioon muutokset, joita on tapahtunut laadunhallintajärjestelmien käytännöissä ja tekniikoissa edellisen ISO 9001 suuren uudistuksen (vuonna 2000) jälkeen, ja tarjotaan uudistetut perusvaatimukset, jotka voisivat olla voimassa vähintään seuraavat kymmenen vuotta. 
• Varmistetaan, että tämän standardin vaatimukset vastaavat muutoksia monimutkaistuvissa, vaativissa, ja dynaamisissa ympäristöissä, joissa organisaatiot toimivat.
• Varmistetaan, että vaatimukset esitetään siten, että organisaatioiden on helppo toteuttaa ne tehokkaasti, ja että myös tehokkaat 1., 2. ja 3. osapuolten vaatimustenmukaisuusarvioinnit tulevat mahdollisiksi. 
• Varmistetaan, että standardi voi antaa riittävän luottamuksen niitä organisaatioita kohtaan, jotka  täyttävät standardin vaatimukset.

• Nyt käynnistyvän merkittävän uudistuksen kohteena on standardi ISO 9001. ISO 9004 -standardissa tehtiin suuri uudistus 2009. Kuitenkin, jotta ISO 9000 -standardisointia voisi ymmärtää oikein, on tarpeen, että ISO 9001 ja ISO 9004 nähdään toisiaan täydentävänä standardiparina.

Keskustelussa tuli esille ajatus, että jossain seuraavassa kokouksessamme voisimme käsitellä uusia ISO 9000 laadunhallinnan periaatteita sekä ISO 9000 –standardien ja muiden laadunhallintamallien, esimerkiksi laaupalkintokriteerien, välisiä suhteita.

Laatuseniorien vuoden 2012 vuosikertomus

Matti oli laatinut kertomuksen vuoden 2012 toiminnastamme, ja totesimme, että se voi toimia myös Laatuyhdistyksen seniorijaoksen toimintakertomuksena.

Seuraavat kokoukset

Matti on lähettänyt Doodle-kyselyn jäsenille mahdollisista kokouspäivistä.