Laatua kehittämään koulutustilannetta selvittämällä

Juhani esittelee liiketoimintaverkostoa

Lounaskokokouksessa 28.11.2013 olivat läsnä Juhani Anttila, Teuvo Kaikkonen, Herkko Pesonen, Kari Jussila, Markku Ahlberg, Matti Kääriä, Jorma Veräjänkorva, Juha Söderlund ja Matti Leskinen.

Johtamisen standardit ja Salmen lasit

Jatkoimme pohdintaa, mitä pitäisi tehdä suomalaisen laatutoiminnan kehittämiseksi ja miten tässä pitäisi edetä. Juhani alusti keskustelua kalvosarjalla, jonka perusteella kokouksessa käytiin keskustelua. 

Keskustelun tuloksena päätettiin, että

- Jorma Veräjänkorva ottaa yhteyttä Laatukeskukseen suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen laatukoulutuksen selvittämiseksi

- Matti Leskinen informoi muiden jaostojen puheenjohtajia käymästämme keskustelusta.

Joululounas nautitaan 17.12. klo 12-13.30 Suomalaisella klubilla. Lounaan jälkeisessä kokouksessa keskitytään laatuseniorien omiin asioihin, Suomen laadun kehittämiseen palataan tammikuussa.

Teuvon muistiinpanot

Jorma V

Markku A., Jorma V: ja Juha

Juhanin esitys kokouksessamme oli niin hyvin ja perusteellisesti valmisteltu, että minulla ei ole siihen mitään lisättävää.

Oheinen kuva osoittaa miten surkea Euroopan tilanne on muuhun maailmaan verrattuna. Muualla maailmassa käytetään kilpailukyvyn analysoinnissa Malcolm Baldrige kriteeriä, mutta Euroopassa paljon hankalampaa EFQM-mallia. Oman kokemukseni muukaan itsearviointi sen kanssa vie paljon pidemmän ajan kuin MB:n avulla. Kuvaa katsoessa tulee mieleen Sitran valtuuskunnan retki kaukoitään. Kun he tulivat takaisin Suomeen, he totesivat: "Maapallolla on etupuoli ja takapuoli. Eurooppa oli aikaisemmin etupuolella, mutta nyt se on takapuolella".

Suomen vähäinen kiinnostus ASQ:n raportin kohdassa " Use of ISO standards as a quality framework"  saattaa johtua siitä, että täällä on laatukonsultteja, jotka sanovat: "Kehittäkää laatujärjestelmiä, mutta älkää sertifioiko". Minun korvissani se kuulostaa samalta kuin jos koulun rehtori sanoisi: "Käykää lukio, mutta älkää osallistuko ylioppilaskirjoituksiin". Kun Matti

Sundberg asetti tavoitteeksi, että Valmet-konsernin kaikilla tärkeimmillä tulosyksiköillä tulee olla ISO sertifikaatti, se selvästi nosti koko konsernin laatutasoa. Sertifikaatin jälkeen tulosyksiköt lähettivät johtohenkilöstöaan Malcolm Baldrige koulutukseen, jossa opittiin arvioimaan yrityksen kilpailukykyä laatupalkinnon kriteereillä. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehdas hankki ISO sertifikaatin ja sen jälkeen sieltä jokainen esimies osallistui kahden päivän MB workshoppiin, jossa opittiin arvioimaan omaa toimintaa laatupalkinnon kriteereillä.

Olennaista tulosyksikön toiminnan laadun kehittämisessä on, että johtohenkilöt hallitsevat laatuasiat niin hyvin, että voivat toimia alempien organisaatiotasojen kouluttajina (cascade training).

…...............

Tani Järvinen:

Ohessa puhumamme mukaisesti listaa mitä olemme jo tehneet ja tulemme tekemään:

-AMK yhteisöjäsenillemme olemme puhuneet laatukoulutuksen tilasta

- Aalto-yliopiston kanssa tulemme aloittamaan koulutuksellista yhteistyötä 2014

- SITRAn yliasiamies sekä TEKESin pääjohtaja tavattu asian tiimoilta. Molemmat lupautuneet omissa piireissään viemään asiaa eteenpäin

- TEM kansliapäällikkö Erkki Virtanen tavattu ja esitetty PK-sektorille suunnatun kilpailukyvynkehittämisen ohjelman luontia yhdessä ELY-keskusten kanssa. Asia saanut vihreää valoa ja seuraavassa vaiheessa ELY-keskusten ylijohtajille esitellään ASQ:n tutkimusta sekä kansallisen kehitysohjelman 1. luonnos.

- SFS:n toimitusjohtaja Järvinen tavattu

- TEKESin Pekka Soini myös tavattu asian tiimoilta.

- Jorma Veräjänkorven kanssa olemme keskustelleet ja tulemme sopimaan tapaamisen, mukaan otamme Martti Markkasen.

ASQ-tutkimuksen lähetekirje:

Hyvä jäsenemme,

Lähestyimme sinua marraskuussa koskien ainutlaatuista tutkimusta, jonka toteutamme yhteistyössä American Society of Qualityn (ASQ) ja kansainvälisten laatuorganisaatioiden kanssa. 

Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, mitkä ovat laadun ja jatkuvan parantamisen nykytila ja tulevaisuuden mahdollisuudet maailmanlaajuisesti.

Sisarorganisaatiomme muissa maissa ovat saaneet runsaasti vastauksia, mutta toivomme Suomesta vielä lisää vastaajia. Jos et vielä ole vastannut, toivomme sinulta löytyvän hetken aikaa kyselyn täyttämiseen jos et ole organisaatiossasi oikea henkilö vastaamaan kyselyyn, niin toivomme sinun välittävän kyselyn oikealle taholle.

Kyselyssä on 30 kysymystä ja sen täyttäminen vie enintään 10 minuuttia.
Pääset kyselyyn tästä linkistä tai kopioimalla selaimeesi URL-osoitteen: www.asq.org/globalresearch.

Tutkimusprojekti nimeltään Global State of Quality Research kokoaa tietoa ja esimerkkejä, joiden avulla alueemme organisaatiot voivat vertailla laatuun ja jatkuvaan parantamiseen liittyvien työkalujensa, tekniikoidensa ja hallintajärjestelmiensä käyttöä ja niistä saatuja tuloksia toisten vastaaviin käytäntöihin.

• Projektiin osallistuessaan organisaationne saa ilmaisen kopion tutkimusraportista, jossa verrataan maatamme/aluettamme muihin organisaatioihin kansainvälisellä tasolla.
• Osallistuminen tarjoaa loistavan tilaisuuden seurata, kuinka vertailemme ja valitsemme laatukäytäntöjä, joilla on todella merkitystä.
• Osallistuminen ja yhteenvetoraportti ovat ilmaisia; American Society of Quality ja sen sponsorit vastaavat kaikista kustannuksista.

 Suomen Laatyhdistys on tässä projektissa kansainvälisenä yhteistyökumppanina ja toivoo Suomesta runsasta osallistumista projektiin.

 Ystävällisin terveisin,

Tani Järvinen, toimitusjohtaja 

Suomen Laatuyhdistys ry

Laatuseniorit suomalaisen laadun tulevaisuudesta

Laatuseniorien kokouksessa 28.11.2013 käsittelimme aihetta, mitä pitäisi tehdä suomalaisen laatutoiminnan kehittämiseksi ja miten tässä pitäisi edetä. Juhani alusti keskustelua kalvosarjalla, jonka perusteella kokouksessa käytiin keskustelua.

Haasteena tulevaisuus!

Tässä olisi taas kiinnostava aihe laatusenioreille: Miten laatuaihe ja senioriaihe nivoutuvat yhteen tulevaisuusselonteon 2030 kanssa?
Mehän teimme omat kommenttimme myös EU 2020 -visioon, vaikkakaan kommenteilla ei tainnut olla mitään käytännön merkitystä.