Syksyn 2016 ensimmäisessä laatusenioreiden lounastapaamisessa oli mukana 12 innokasta laadun ystävää.
Kevään viimeisessä kokouksessa (10.5) oli tarkoitus
keskustella laatusenioreiden toiminnan tarkoituksesta. Onko toiminnan
päämääränä vain itse toiminta/ lounastaminen vai pyrimmekö tuottamaan myös
toiminnasta erillisiä tuloksia? Emme ehtineet tuohon aiheeseen. Tässä
kokouksessa jatkettiin asian käsittelyä eli toimintamme tarkoitusta ja tavoitteita. Samalla
suunnittelimme syksyn ohjelmaa.
Tässä tapaamisessa Simo Salminen ja Timo Hannukainen esittelivät Rasberry Pi yhden piirilevyn tietokonetta. Se on pankkikortin kokoinen tietokone, jossa monipuoliset käyttömahdollisuudet. Hinta erittäin halpa, noin 5-10€. Aiheesta kehkeytyi vilkas keskustelu. Päätös oli, että koko tämän syksyn ja ensi kevään läpäisevänä teemana on digitalisatio ja laatu eri muodoissaan, mitä kukin sillä tarkoittaa jne.
Tapaamisen seuraavat ajat ja aiheet ovat;
10.10. Tani Järvinen; Kansainvälinen laatututkimus
Ohessa asiasta Laatukeskuksen lehdistötiedote
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 7.9. klo 14:15 Laatukeskus
Kansainvälinen laatututkimus: suomalaisyrityksillä parannettavaa asiakasrajapinnassa
Suomalaisorganisaatiot ovat lisänneet panoksiaan laatuun, mutta kansainväliset kilpailijat menevät ohi asiakastiedon hyödyntämisessä, laadun taloudellisten vaikutusten mittaamisessa ja toimittajaverkkoon liittyvien riskien hallinnassa. Tämä selviää American Society for Qualityn laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta.
ASQ Global State of Quality Research 2016 -tutkimus selvitti muun muassa laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista 65 eri maassa. Tulokset Suomen osalta eivät ole juurikaan kehittyneet kolmen vuoden takaisesta ensimmäisestä tutkimuksesta.
– Suomalaisyritykset kertovat lisänneensä panoksia laatuun, mutta tutkimuksen perusteella panosten kohdistaminen tapahtuu insinöörilähtöisesti. Asiakasrajapinnan kuuntelu, laadun taloudellisten vaikutusten mittaaminen, Big Datan hyödyntäminen ja toimittajaverkostojen hallinta, näissä suomalaisyrityksillä olisi eniten parannettavaa, kommentoi Suomessa tutkimusta koordinoineen Suomen Laatuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Tani Järvinen.
Huolestuttava tulos on Järvisen mukaan se, että Suomessa vastanneista yrityksistä vain 51 prosenttia seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia, liiketoimintaan. Vastaava luku tutkimuksen luokittelemissa maailmanluokan organisaatioissa on 80 prosenttia.
– Organisaatiomme jäävät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan, mikä on huolestuttavaa kansallisen kilpailukykymme kohottamisen kannalta, Järvinen harmittelee.
Kaikkiaan tutkimukseen osallistui lähes 1700 organisaatiota, joista 101
8.11. LOVIT, Kaisa Martikainen ja Katja Burakoft
