Tulevaisuuden tavoittelua: Laatutoiminnan kehittyminen Suomessa

Laatuseniorit ovat kuluneen vuoden aikana pohtineet laatukäsitteeseen ja laatutoimintaan sekä niiden kehittymiseen tulevaisuudessa Suomessa vaikuttavia asioita, ilmiöitä, tekijöitä, voimia, tms. Tällöin olemme ymmärtäneet laatukäsitteen kullekin henkilölle tai tarkasteltavalle organisaatiolle luonnollisella ja omalla tavalla. Tarkastelussamme on aikajänne tulevaisuuteen kymmenen vuotta.

Yhtenä lähtökohtana oli kansainvälisesti amerikkalaisen ASQn toimesta toteutettu vastaavanlainen Future Study ja sen tulokset, joita oli aikaisemmin käsitelty laatuseniorien kokouksessa.

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitimme mahdollisia vaikuttavia tekijöitä laatuseniorien omassa piirissä aivoriihimenettelyllä. Tällöin päädyimme seuraavaan 115 aiheeseen:

1. ABC-laskennan (toimintolaskenta) kehittäminen
2. Arvojohtaminen
3. Asiakkuuksien monimutkaistuminen
4. Automatisointi
5. Avoin tieto
6. Benchmarking
7. Biologinen nuorentuminen
8. Bioteknologia 
9. Demokraattinen sosiaalisuus
10. Eettiset kysymykset
11. Ekologia (ekotehokkuus, ekosysteemit)
12. Elinikäinen oppiminen
13. Elämän laatu
14. Energia
15. Energiatehokkuus
16. Ennakoimattomat onnettomuudet ja luonnonkatastrofit
17. Epämuodollinen oppiminen, sosiaalinen yhteistyö
18. Etäoppiminen
19. eYhteiskunta (tietoyhteiskunta)
20. Genetiikka
21. Globaalit laatutrendit ja -suuntaukset
22. Globalisoituminen
23. Henkiset ilmiöt
24. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen
25. Ihmisoikeudet
26. Ihmisten ikääntyminen
27. Ihmisten kiire ja stressaantuminen
28. Ilmaston muutos
29. Innovaatiot, -luovuus
30. Infrarakenteiden suunnittelu (esim. yhteisöllinen aluesuunnittelu)
31. Internet-viestintä
32. Jätteet
33. Johdon sitoutumattomuus
34. Joukkoviestintä
35. Julkisen sektorin tarpeet
36. Kaaos
37. Kansallinen laatuohjelma, -strategia tai -agenda
38. Kasvihuonekehitys
39. Ketjuuntuminen uusilla aloilla
40. Ketteryys (agility)
41. Kolmannen sektorin tarpeet
42. Kompleksisuus
43. Konsultointi
44. Korruptio
45. Käännöskoneet
46. Köyhyys
47. Laadun standardointi ja standardit
48. Laadun vaikuttavuusmittarien kehittyminen ja standardoituminen
49. Laatupalkintomallit (ekselenssimallit, esim. EFQM ja Baldrige)
50. Laatutietoisuus
51. Lait, määräykset ja asetukset
52. Lean production
53. Läpinäkyvyys
54. Maahanmuuttajat
55. Maailman uusi hahmottaminen
56. Maailman kansalaisuus
57. Maapallon väestön kasvu
58. Markkinoiden uudelleenjärjestyminen (uudet johtavat maat, Kiina, Intia, Brasilia, jne)
59. Massaräätälöinti
60. Merkantilistisen ajattelun lisääntyminen
61. Monimuotoinen yhteiskunta
62. Muslimien maailmanvalloitus
63. Nanoteknologia
64. Nopeus
65. Organisaatioiden sidosryhmien vaatimukset
66. Palveludesign
67. Pandemiat
68. Palveluliiketoiminta
69. Parhaiden käytäntöjen virtuaaliviestintä
70. PK-organisaatioiden todelliset tarpeet
71. Politiikka
72. Reaaliaikasuus globaalisti
73. Resurssien vähäisyys
74. Sairaudet
75. Sertifiointi
76. SixSigma
77. Sosiaalinen media
78. Sähköinen liiketoiminta (Internet)
79. Sodat
80. TEKES, SITRA, jne.
81. Terrorismi
82. Terveydenhoito
83. Tietoähky
84. Tietopalvelut
85. Tietotyö, tietämyksen hallinta
86. Transaktiokustannukset
87. Turvallisuus
88. Tutkimustoiminta
89. Työn hinta
90. Työolot
91. Työttömyys
92. Työvoimapula
93. Ulkoistaminen
94. Uudet innovaatiot
95. Uusien organisaatiomallien yleistyminen
96. Uudet toimijat liike-elämässä globaalisti
97. Uusi IT (information technology)
98. Uusi kansantalous
99. Vaihtoehtoliikkeet
100. Vapaaehtoistyön hallinta ja johtaminen
101. Vaikutusvaltaiset yritykset
102. Verkostoituminen
103. Viranomaistoiminta
104. Ydinosaamiset
105. Yhdistykset
106. Yhteiskunnan vaatimukset
107. Yhteisöllisyys
108. Yhteiskuntasuunnittelu
109. Yhteiskuntavastuu
110. Yksityistäminen
111. Yksityisyys (Privacy)
112. Yliopistot ja tutkimuslaitokset
113. Verkostovakoilu
114. Videobenchmarking
115. Virtuaalisertifiointi

Selvitystyömme jatkuu siten, että tästä laajasta aihejoukosta pyrimme poimimaan esille kaikkein keskeisimmät, joista sitten laadimme laaja-alaisesti jaettavan kyselyn. Kyselyssä hyödynnämme edistyksellistä ZEF-kyselymetodiikkaa. Kyselyä ei ole tarkoitus lähettää vain laatuasiantuntijoille vaan erityisesti muille erilaisten organisaatioiden edustajille.

Kevään kehitelmien jatkosta sovittiin 8.9.

Timo kertoi Laatukeskuksen ajankohtaiskuulumisia ja samalla sovittiin Laatuseniorien kevään kehitelmien jatkosta.

Puhenjohtajien päivässä Laatupäivien yhteydessä jaokset kertovat omia suunnitelmiaan. Päivien muistio löytyy tästä.

Laatupalkintokilpailun uutta versiota viimeistellään ja julkistustilaisuus on 1.10. Laatuseniorit antavat arviointinsa julkistuksen jälkeen. Itsearvioinnin lisäämistä ja eri puolilla maapalloa käytettävien kriteerien käyttöä painotettiin.

Laatuseniorien tulevaisuuskyselystä on tehty esikysely omalle porukalle, mutta se antoi hajanaisia tuloksia. Juhani tekee nykyisten tulosten yhteenvedon määräaikaan 27.9. mennessä. Juhani ja Matti jatkavat kyselyn viimeistelyä ja se toteutetaan syksyn aikana.

Alumnitoiminnassa vakeutena on löytää Laatuyhdistyksestä eronneita jäseniä. Matti ja Juhani sopivat asian edellen kehittelystä Tani Järvisen kanssa.

Mentorointiin palataan myöhemmin syksyllä, Matti kutsuu asiaa valmistelleet kokoon.

Innovaatiokilpailuun innostetaan Hoivan innovaatiota.

Lopuksi Jorma esitteli kesäasuntonsa satoa ja leikkimökkiä.

Seuraavassa kokouksessa Johanna Varonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo aktiivisten eläkeläisten kulutuksesta, vapaaehtoistyöstä ja muusta puuhastelusta,

Lounaskokoukseen osallistuivat Jorma Veräjänkorva, Tuomo Sirkiä, Liisa Jouttimäki. Pekka Niiranen, Juhani Anttila, Herkko Pesonen, Osmo Koli, Risto Nevalainen ja Matti Leskinen sekä Timo Tulonen Laatukeskuksesta.

Tietoyhteiskuntastrategiaa ikääntyville

Viestintäviraston uuden tietoyhteiskuntastrategian luonnoksen yksi neljästä päähaasteesta koskee ikääntyvää henkilöstöä. Sen mukaan Suomen on mahdollista tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien toimintatapojen ja priorisoitujen kärkihankkeiden avulla vastata haasteeseen Ikääntyvästä väestöstä voimavara. Tässä on kopioituna tuo kyseinen aihealue. Mitä mieltä olette, pitäisikö myös laatuseniorien ottaa kantaa ja kommentoida aihetta:

”Tavoite: Turvataan ja hyödynnetään ikääntyvien asemaa aktiivisina kansalaisina

Väestömme ikääntyessä länsimaittain voimakkaasti, julkisella sektorilla ei ole nykyisin toimintatavoin mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointia. Työvoiman määrän vajetta suhteessa huollettaviin on kompensoitava tehokkailla digitaalisilla toimintatavoilla. Samaan aikaan kansalaisten odotukset erityisesti hyvinvointipalveluiden saatavuudesta ja laadusta kasvavat.

Fyysisen palvelurakenteen rationalisointipaineet ja osaaminen digipalveluissa mahdollistavat uusien toimintatapojen kehittämisen. Älykkäiden, kustannustehokkaiden ratkaisujen levittämiseen ja käyttöönottoon (esim. paineanturit vanhainkodin matoissa) ikääntyvien keskuudessa tulee panostaa. Riittävä opastus ja tekniset palvelut on turvattava huomioiden ikääntyvän väestön erityistarpeet.
Hyvinvointi tavoitteena tarkoittaa teknologiaa hyödyntävien hoivapalvelujen lisäksi myös ikääntyneiden kokemuksen käyttöä ja panosta yhteiskuntaan kehittäen välineiden hallintaa ja valmiuksia aktiiviseen elämään.
Iäkkäiden ja erityistarpeita omaavien kohdalla oppimisväylinä toimivat muun muassa vertaisoppimismalli sekä vapaaehtoistoimintaan tukeutuva oppiminen. Näille tulee luoda aiempaa vahvempia edellytyksiä.
Ikääntyvien kansalaisten hoitotyöhön on tarjolla niukasti työvoimaa ja todennäköistä on, että maahanmuuttajien työllistyminen tälle sektorille kasvaa. Tämä on huomioitava myös suunniteltaessa digitaalisten palveluiden käytettävyyttä, mm. monikielisyyttä.

Hyvää ikääntymistä tukevista hyvinvointiratkaisuista rakennetaan kansainvälinen menestyssektori Suomelle. Ikääntyville tarkoitettujen digitaalisten palveluiden tuotteistamiseen ja oivallusten jalostamiseen on panostettava vientimahdollisuuksien luomiseksi.

Tarvittavat toimenpiteet:

1) Etsitään innovatiivisia ratkaisuja ikääntyvän yhteiskunnan haasteisiin avoimien temaattisten kilpailuiden ja hakujen avulla. Samalla tuetaan yrittäjyyttä ja kehitetään markkinoita. Luodaan kannustimia sille, että tieto onnistuneista kokeiluista leviää, skaalautuu ja on hyödynnettävissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 
2) Vastuutetaan taho (agentuuri, verkosto tai toimintaohjelma), jonka tehtävänä on niiden käyttökohteiden etsiminen, joissa teknologian käyttämisestä ikääntymishaasteessa on eniten hyötyä. Lisäksi huolehditaan, että tiedon hakeminen ja levittäminen hyvistä käytännöistä toteutuu.
3) Suunnataan ikääntyville tuki- ja neuvontapalveluita sekä käytännöllistä tutkimusta (esim. toiminnalliset tilat, ”eläköitymispakkaus” ja käytettävyyslaboratoriot)
4) Hyödynnetään tehokkaasti julkisten palveluiden verkkoa (kirjastot, postit, koulut), kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoistyötä tietotekniikkapalveluiden tarjoamisessa ikääntyneille sekä suunnataan tarvittavia resursseja yleishyödyllisille toimijoille tähän työhön tarkoituksenmukaisilta rahoitusinstituutioilta ja valtiolta.
5) Kootaan kotimaan ensimarkkinoilla saadut hyvät käytännöt ja konseptoidaan ne kansainvälisesti hyödynnettäviksi palvelutuotteiksi.”

Koko strategialuonnosteksti löytyy arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan nettisivulta.