Liiketoimintaan integroidun laadunhallinnan koulutusmateriaalia

Olen pitänyt esityksiä monenlaisissa tilaisuuksissa otsikon aiheesta suomeksi ja englanniksi. Monet ovat kyselleet kopioita esitysmateriaaleistani. Tätä varten loin erityisen blogin, jonka kautta ko. materiaalia voin jakaa yleisesti. Materiaaliin pääsee tämän linkin kautta.  Kaikki kommentit ovat myös tervetulleita.

Laadunhallinnan periaatteet

ISO 9000 -standardointityöhön liittyen on tuosta työstä vastuullinen kansainvälinen komitea ruvennut uusimaan tunnettuja laadunhallinnan periaatteitaan, jotka ovat perustana koko ISO 9000 -standardisarjalle. Olen tähän liittyen koonnut omia ajatuksiani blogiini. Olen itse mukana tuossa periaatteiden uusimistyössä ja siihen liittyen haluaisinkin myös teiltä kommentteja joko suomeksi tai englanniksi.

Kokousaikoja ja itsearviointia joululounaalla

Kevään kokoukset ja aiheet:

Torstaina 20.1.2011 Hoitolaitoksen arviointi, Liisa J ( Aihe esitetään myöhemmin)
 Keskiviikkona 16.2.  Ikääntyvien kunto ja ravinto, asiantutijoina Jouni Salminen, työfysioterapeutti ja Hanna Viljanen, työterveyshoitaja, Dextra Oy,  juontajana Osmo

Tiistaina 15.3.  Itsearviointimenetelmien vertailu: Exellence-verkkoversio/3in1

Tiistaina 12.4. klo 11.30 Suunnittelijan pätevyyden arviointi, alustaja pääarvioija  Jari Karvinen, Rala, juontaja Timo

Tiistaina   10.5. Vietnamin laatuarvio katutasolta, Teuvo  

 Varalla BM-klubin Hki4 klubityö, Herkko, Eila, Matti

Digiagendalausunto muotoillaan Juhanin ja Matin teksteistä ja lähetetään työryhmän puheenjohtajalle sekä tiedoksi ministerille. Lue lausunto http://laatuseniorit.blogspot.com/2011/01/kannaotto-digiagendaan.html.

Elina ihmetteli sotajohtamisen ihannointia, paheksui talvisodan yhteishengen käyttöä ja kertoi venäläisten kollegojensa erinomaisesta kielitaidosta ja yhteistyöhalusta.

Lounaskeskustelussa Juha kertoi raamatunlukuprojektinsa etenemisestä ja pohdittiin hursakkan ja vanhurskaan eroa.Hurskas tarkoittaa oikeamielistä. Vanhurskaus on ihmisen ulkopuolelta tulevaa, Jumalan lahjoittamaa oikeamielisyyttä. Joskus hurskaalla tarkoitetaan uskonnollista, esimerkiksi kristittyä ihmistä, joka pyrkii elämään kristillisen etiikan mukaan.Lähde Aamenesta öylättiin  Vanhurskaus laajemmin Wikipediassa

Lopuksi arvioitiin Laatuseniorien toimintaa transkendenttisellä itsearvioinnilla, josta Juhanin raportti täällä.

Tee johtapäätölssi itsearvioinnin vaikutuksesta toimintasuunnitelmaamme täällä.

Joululounaasta nauttivat Osmo Koli, Liisa Jouttimäki, Juha Söderlund, Markku Ahlberg, Matti Leskinen, Teuvo Kaikkonen, Juhani Anttila, Elina Mäkinen, Herkko Pesonen ja  Eila Honko.

Laatuseniorien transsendenttinen itsearviointi

Toteutimme tänään kokouksessamme transsendenttisen itsearvioinnin laatuseniorien toiminnan suunnittelua varten:

Ryhmätyönä toteutetun itsearvioinnin satunnaisprosessin  avulla tuloksena tuli tilannettamme kuvaavaksi vastaukseksi I Ching –systematiikan mukaisesti heksagrammi nro 27, jossa oli lisäksi muutosmerkit ensimmäisellä, viidennellä ja kuudennella viivalla.

Mitä sitten tämä arviointutulos tarkoittaa sisällöllisesti, ja mitä evästyksiä se antaa toiminnallemme?

Eri I Ching -lähteitä yhdistelemällä heksagrammi nro 27 (“Ravinto”) tuo esille, että meidän pitää ravita ruumistamme oikein, ja ajattelukykyä harjoittamalla antaa hengellemme sopivaa ravintoa. Meidän tulee kehittää itseämme. Menestys tulee, kun annamme uusien ajatusten ravita aivojamme ja terveellisen ruokavalion vahvistaa ruumistamme ja tarkkailemalla tämän toteutumista. Tällä tavoin meidän tulee myös ravita toisia.

Arviointituloksemme muutosmerkkien perusteella voisi histogrammin nro 27 mukaisesti toimien kehityksemme tapahtua heksagrammin nro 8 (“Yhteen liittyminen”) osoittamaan suuntaan.

Heksagrammin nro 8 alkuperäisenä ilmiönä on veden yhdistyminen maahan. Sisällöllisesti tässä viitataan siihen, että ne jotka etsivät paikkaansa tulevat meidän luoksemme, ylhäiset ja alhaiset vastaavat kutsuun. Tässä heksagrammin tilassa on läheisyys suotuisaa ja korostuu yhteen liittyminen, ryhmätietoisuus, yhteistyö ja yhtenäisyys. Me ymmärrämme, että jos perusta on oikea ja luja, ei tule virheitä. On suotuisaa tutkiskella omia toimintatapoja ja työtovereita uudelleen sekä etsi uusi kumppani tai liittolainen.

Muutosmerkit heksagammissa nro 27 antavat vielä seuraavia lisäevästyksiä - vaikkakin vertauskuvallisesti - toiminnan kehittymiselle:

• Elämällä yksinkertaisesti hän saa ravinnon riittämään eikä näe nälkää. Mutta jos hän kehittää kalliita makutottumuksia ja kadehtii muita, hän saa kärsiä.
• Riittävän ravinnon hankkimiseen ei tarvita kohtuuttomia ponnisteluja. Vaatimaton mutta jatkuva työpanos tuottaa kyllin kaikilla.
• Ne joilla on ruokittavanaan monta suuta joutuvat tekemään realistisia suunnitelmia ja toimimaan vastuunsa tuntien, he eivät voi luottaa hyvään onneen tai toisten apuun.

Aineistoa kannaotoksi digiagendaan

Ohessa Juhanin ja Matin kannaotot. Ne käydään läpi kokouksessa 8.12.

ja muotoillaan sitten yhteinen kannaotto.

Digiagenda löytyy täältä

_Juhani:_

Digiagendan ikääntyvän väestön näkökulma


On erinomainen asia, että dokumentti nostaa voimakkaasti esille ikääntyvien ihmisten merkityksen tietoyhteiskunnan kehittymisessä ja ikääntyvien ihmisten itsensä hyväksi.

Nykyisessä muodossaan digiagenda ei kuitenkaan ole minkäänlainen kansallinen strategia-agenda, koska siinä ei ollenkaan määritellä toimintavastuita (kuka), niiden tulostavoitteita ja toteutumisen seurannan tunnussuureita (mitä), toimenpiteitä/keinoja (miten) ja aikatauluja (milloin). Parhaimmassa tapauksessa agendajulkaisu on vain yleisluontoinen essee aiheesta. Vähintäänkin dokumentissa olisi voinut konkreettisesti esittää, mitä siitä vastuullinen ministeriö on sitoutunut tekemään omalla vastuullaan. On mahdotonta määritellä toisten toimijoiden strategioita, koska se on kunkin toimijan oma asia ja omalla vastuulla.

Kaikissa asiallisissa strategiamäärittelyissä on aina aluksi vakavasti paneuduttu olevaan alkutilanteeseen ja siihen liittyviin analyyseihin. Tässä agendassa tämä on lähes kokonaan jätetty huomiotta. Tietoyhteiskuntateeman suhteen tama olisi hyvin oleellinen aihe, koska juuri Vanhasen ensimmäisestä hallituksesta lähtien Suomen tietoyhteiskuntakehitys on ollut hyvin murheellinen, olemmehan pudonneet mailman johtavien maiden joukosta lähes kehitysmaiden tasolle. Ikääntyvän väestön teeman osalta olisi pitänyt vakavasti tarkastella, mikä on tänä päivänä tilanne ikääntyvän väestön tietoyhteiskuntakyvyissä, --aktiivisuudessa ja --mahdollisuuksissa. Tämä ihmisjoukko ei suikaan ole homogeeninen, joten tilanteesta saa hyvin köyhän kuvan vain sanomalla, että 33% yli 65-vuotiaisista käyttää internetiä.

Digiagendassa on painotettu lähtökohdiksi tekniikka, työllisyys, tuottavuus ja palvelutuotteet. Lähtökohtana tulisi kuitenkin olla yhteiskunnan toimijoiden tarpeet ja odotukset. Tässä yhteydessä haasteista puhuminen on poliittista jargonia, olisi selkeämpää puhua juuri tarpeista ja odotuksista. Ainakin ikääntyvälle väestölle tekniikka, työllisyys ja tuottavuus eivät ole innostavia. Heille elämisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet sekä elämisen laatu ovat oleellisempia asioita. Niiden kautta ikääntyvä väestö myös ei ole vain vastaanottava tai hoivattava osapuoli, vaan se voisi myös antaa jotain arvokasta yhteiskunnan hyväksi.

Agendassa ikääntyvää väestöä käsittelevä teksti on esitetty kovin irrallisena muista agendan osista. Kuitenkin ikääntyvä väestö on tekemisissä myös kaikkien muidenkin agendateemojen yhteydessä. Esimerkiksi visiokohdassa ei mitenkään tuda esille väestön ikääntymistä. Samoin kohdassa "Käyttäjät tuntevat parhaiten palvelutarpeet" tuodaan esille tarvittavissa toimenpiteissä erityisesti lapset ja nuoret mutta ei ikääntyvää väestöä.

Agendasta saa korostetusti kuvan, että ikääntyvät ihmiset olisivat jonkinlaista vajaakykyistä ja hoivapalveluja tarvitsevaa joukkoa. Kuitenkin ikääntyvien joukossa on paljon aktiivisia, vaikuttamiskykyisiä ja --haluisia sekä myös jatkuvasti oppivia ihmisiä (vrt. Juhani Juntunen: _http://www.ustream.tv/recorded/2085144_).

Agendatekstissä (sivu 10) kappaleet "Julkiseen palvelurakenteeseen ... Kansalaisen hoitotyössä ... näkökulmasta." ovat täysin yleisiä kaikkia kansalaisia koskevia. Mitä spesifistä ikääntyvien osalta pitäisi näissä yhteyksissä tuoda esille?

Tarvittavat toimenpiteet ovat hyvin yleisluontoista tekstiä, josta puuttuu kaikki tyypilliselle strategiatekstille luonteenomainen konkretia.

Erityisesti ikääntyvien ihmisten osalta tarvittaisiin toimenpiteitä, jolla vaikutettaisiin

    *

      ikääntyvien ihmisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

    *

      ikääntyvien ihmisten ja heidän lastensa ja lastenlastensa sekä
      tuttavapiirin väliseen yhteydenpitoon

    *

      esimerkiksi sosiaalisen median ratkaisuilla verkostokommunikaatioihin

_Matti_

Asia on tärkeä, lähestymistapa vanhanaikaisen opastava ja byrokraattinen vapaasti syntyvien verkostojen tukemisen sijaan

Digiagenda-nimi rajaa aihepiirin pelkästään digiin, tarvittavan tiedon pitää olla saatavilla myös perinteisessä muodossa perinteisin jakelukanavin.

Ikääntyneitä ja ikääntyviä on käsitelty yhtenä ryhmänä, vaikka tarpeet ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Osalla tarpeet ja valmiudet ovat samoja kuin työikäisillä. osalla taas amoja kuin laitoshoidossa olevilla muilla ryhmillä. Tässä välissä on itsenäisesti asuvat, mutta toimintakyvyltään alentuneet henkilöt.

Lähestymistapana soisi lähdettävän ihmisen elämisen prossista: Mitä tietoa tarvitaan ravinnon hankintaan, mitä elämän muiden perustarpeiden saamiseen, millaisia yhteyksiä hoitaviin henkilöihin.? Miten pidetään yhteyksiä omaisiin ja ystäviin, miten saadaan virikkeitä ja toimitaan vertaisverkostoissa?

Oppiminen tapahtuu pääasiassa jälkeläisiltä, mutta vertaisvalmennustakin tarvitaan. Yhtenäiseen toimintamalliin pyrkiminen saattaa olla tarpeetonta
koordinointia. Muutenkin agendassa uskotaan keskusohjattuun kehitysprosessiin eikä luoteta markkinatalouteen tai yksittäisten toimijoiden ideoiden vaihtoon,